Designakatemia antaa eväitä elämään

Kaksi ihmistä seisomassa luokkahuoneessa ison pöydän vieressä ja pöydän ääressä oppilaita
Helsingin yhteislyseon lukiossa Kontulassa opiskelijat pääsivät pohtimaan ympäristön vaikutuksia hyvinvointiin. Kuvassa sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen ja oikealla Helsingin yhteislyseon kuvataiteen opettaja Hertta Nilsson. Kuva: Risto Musta

Ornamon ja Designmuseon yhteishanke on jo yli kymmenen vuoden ajan vienyt muotoilua helsinkiläisiin ala- ja yläkouluihin sekä lukioihin. Vuonna 2022 hanketta toteutettiin Porolahden peruskoulun ala-asteella, Meilahden yläasteella sekä Helsingin yhteislyseon lukiossa.

Muotoilukurssien sisällöt ovat vuosien aikana vaihdelleet, ja ne ovat linkittyneet niin eri muotoilun aloihin kuin oppinaineisiin. Tällä kertaa kaikki opinnot olivat osa kuvataiteen kursseja. Muotoilijoiksi hankkeeseen oli valittu kolme ornamolaista muotoilijaa: sisustusarkkitehdit Sanna Oksanen ja Marjut Nousiainen sekä pakkausmuotoilija Janne Asikainen. Kukin muotoilija järjesti muotoilukurssin yhdessä helsinkiläisessä koulussa.  

Muotoilukurssien ohella oppilasryhmillä oli mahdollisuus vierailla Designmuseossa ja hyödyntää Designmuseon ohjattua työpajatoimintaa sekä näyttelytiloja muotoilukursseilla toteutettujen omien suunnitteluprojektien esittelyyn.  

Parempi kirjasto Porolahteen

Porolahden ala-asteella opetusta järjestettiin sisustusarkkitehti Sanna Oksasen toimimesta osana kuvataideopetusta yhteensä neljälle oppilasryhmälle. Suunnittelun kohteena muotoilukursseilla oli koulun kirjasto, ja tavoitteena oli edistää oppilaiden lukuintoa.  

Opetus alkoi tutustumisella muotoiluun. Oksasen mukaan oppilailla meni hetki ymmärtää mistä muotoilussa on ylipäätään kyse ja mitä onkaan tarkoitus tehdä. Kuitenkin kun päästiin vauhtiin, oppilaat lähtivät avoimin mielin kehittämään kirjastotilaa sopivaksi omiin tarpeisiinsa.

”Oppilaat teki ihan sika hyviä havaintoja! Sellaisiin pieniin juttuihin liittyviä, mitä en itse osaisi ajatella.” Oksanen hehkuttaa.  

Muotoilukurssilaiset aloittivat prosessin havainnoimalla eri kirjastoja muotoilijan silmin, jonka jälkeen suunnittelua lähestyttiin yhdessä ideoinnin avulla. Ryhmässä ideoinnin jälkeen oppilaat valitsivat parhaat ideat joiden suunnittelua oppilaat jatkoivat itsenäisesti.

Kurssilla pidettiin myös materiaalityöpajoja, joissa päästiin tutustumaan erilaisiin materiaaleihin ja kankaisiin. Näiden avulla saatiin luotua omaa suunnitelmaa ja sen ominaisuuksia esittelevät julisteet.

Oppilaiden ideoissa korostui uusiin lukupaikkoihin panostaminen. Koska kirjaston tilat ovat pienet, oppilaat ideoivat uusia siirreltäviä lukutyynyjä, joista voi tehdä lukunurkan vaikka pulpetin alle.

Kurssin lopputuloksena oppilaat järjestivät koululla ideoita esittelevän näyttelyn, jossa nähtiin lukupaikkojen lisäksi kirjojen säilytykseen, kirjojen liikutteluun ympäri koulua sekä ideoita uusien kirjojen esittelyyn koululla. 

Kolme ihmistä katsomassa piirustusta tabletilta
Kuva: Risto Musta

Arjen pakkauksia Meilahdessa

Pakkausmuotoilija Janne Asikainen toteutti muotoilukurssin Meilahden yläasteella, jossa mukana oli 8. ja 9. luokkalaisten ryhmät. Muotoilukurssilla toteutettiin pakkaussuunnitteluprojekti, joka käynnistyi 8.-luokkalaisten voimin. He aloittivat tutkimalla tuttuja arkisia pakkauksia, niiden toiminnallisuuksia, muotoja, värejä ja tekstejä. 

Tämän jälkeen pohdittiin pakkauksen toimivuutta ja ideoitiin siitä erilaisia versioita ottaen mukaan inspiraatiota muilta oppilailta, muuttamalla mittasuhteita tai kohdentamalla sitä eri kohderyhmille.  

Projekti saatettiin loppuun 9.-luokkalaisten ryhmän voimin. He toteuttivat aiemmin tehdyistä suunnitelmista mahdollisimman tarkat havainnekuvat ja lopulta viimeistellyt digitaaliset kuvat. He loivat pakkauksille visuaalisen ilmeen ja parantelivat niiden käytettävyyttä haluamallaan tavalla. 

Kurssin toteutus ei jäänyt ainakaan kiinni koulun fasiliteeteista. ”Olin yllättynyt, miten viimeisen päälle laitteet koululla oli – melkein paremmat kuin itsellä”, omaa pakkausmuotoiluyritystä pyörittävä Asikainen totesi.  

Pakkaussuunnittelun kurssi tarjosi oppilaille eväitä kestävyyskysymysten pohdintaan arjen pakkausten näkökulmasta. Oppilaiden kanssa syntyi projektin lomassa kiinnostavia keskusteluja esimerkiksi pakkauksissa käytetyistä materiaaleista ja niiden ympäristöystävällisyydestä, sekä grafiikoilla luodusta viherpesusta. Asikainen koki, että kurssi avarsi oppilaiden silmiä sille, mihin kaikkeen muotoilua käytetään, ja miten monin eri tavoin pakkaukset ovat osa arkeamme.  

Kurssi sai osan opiskelijoista myös pohtimaan tulevaisuuden uravalintoja. Voi olla, että joukosta löytyy tulevia pakkausmuotoilijoita tai graafisia suunnittelijoita! 

Lue lisää Meikun kuvis -blogista.

Oppilas istumassa pöydän ääressä kuva kädessä ja katsomassa kollaasia, jossa keskellä teksti: Mitä sinä haluat tulevalta työltäsi?
Kuva: Risto Musta

Restoratiivisen ympäristön haasteita Kontulassa

Helsingin yhteislyseon lukiossa Kontulassa opiskelijat pääsivät pohtimaan ympäristön vaikutuksia hyvinvointiin, kun sisustusarkkitehti Marjut Nousiainen piti muotoilukurssin restoratiivisen ympäristön suunnittelusta. Designakatemian kurssi toteutettiin osana kahta kuvataiteen lukiokurssia: ympäristömuotoilun ja arkkitehtuurin kurssi sekä estetiikan kurssi. 

Restoratiivinen ympäristö on ympäristö, joka tukee ihmisten hyvinvointia. Se muun muassa vähentää henkistä väsymystä, parantaa tuotteliaisuutta ja auttaa palautumaan stressistä.  

Kurssien oppituntien aiheina olivat muotoilijan työ ja restoratiivinen ympäristö. Kurssin lopulla suunniteltiin restoratiivinen teko omalle arjen ympäristölle.

Opiskelijoiden kanssa käsiteltiin mm. ihmisen ja luonnon yhteyttä, moniaistisuutta sekä sitä miten rakennettu ympäristö vaikuttaa hyvinvointiimme. Kurssilla kierrettiin havainnoimassa kouluympäristöä sekä etsittiin tiloja, joissa oppilaiden mielestä on hyvä olla ja vastaavasti tiloja, joissa on huono olla. 

Opiskelijoiden tekemiä havaintoja ympäristön puutteista olivat melu, taukotilojen puute, mukavien istuimien puuttuminen, oman rauhallisen tilan löytäminen, hengähdystilan puute ja se, ettei luontoa ole läsnä. Tilojen meluisuus koettiin vakavana hyvinvointihaasteena, joka voi vaikuttaa viihtyvyyden lisäksi myös oppimistuloksiin.

Havaintojen pohjalta opiskelijat jatkoivat suunnitelmiaan valmiiksi ehdotuksiksi. Tarkoituksena oli tuotteistaa metsä parantamaan omaa kouluympäristöä. Suunnittelun kohteena sai olla tilamuutos tai tuote, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia itselle ja / tai muille kouluympäristössä. Suurin osa ehdotuksista sisälsi kasveja eri muodoissa, myös paljon pehmeitä istuimia toivottiin sekä erilaisia rauhoittumistiloja. 

Vaikuttamismahdollisuuksia ja yhdessä ideointia

Muotoilukasvatus voi avata oppilaille oven epämukavuusalueelle ja haastaa koulumaailmassa totuttuja käytänteitä.

Asikainen huomasi kouluarkeen tutustuessaan, että kouluihin tarvittaisiin enemmän yhdessä ideointia. Varsinaisten aineopintojen lisäksi olisi arvokasta oppia uskaltamaan tuoda esiin omia ideoita, mikä koettiin oppilaiden keskuudessa melko vieraaksi. Muotoilijoiden havainto oli, että erityisesti vanhempia oppilaita vaivaa ns. väärin suunnittelun pelko.

Muotoiluprojektit haastoivatkin oppilaat ja opiskelijat päästämään irti ajatuksesta, että kysymyksiin olisi jokin yksi ainoa oikea vastaus – monessa asiassa kun sitä ei ole!  

Oppilaat eivät olleet ainoita, jotka saivat muotoilukurssista vaihtelua totuttuun arkeen – myös muotoilijoille se tarjosi uusia kokemuksia ja inspiraatiota. Oksanen on työssään arkkitehtitoimistossa päässyt suunnittelemaan oppimisympäristöjä, mutta koki että yhteys varsinaisiin loppukäyttäjiin on jäänyt löyhäksi. Designakatemia kuitenkin tarjosi aidon kosketuksen loppukäyttäjien arkeen. 

Oppilaiden suunnittelupöydillä syntyi loistavia lopputuloksia. Erityisesti ympäristön suunnitteluun liittyvissä projekteissa kehitettiin konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia, kouluarjen haasteita ratkovia ongelmia.

Ideoiden vieminen käytäntöön onkin toinen asia. Nousiainen ja Oksanen toivovat, että myös niille löytyy koululta resursseja – pienilläkin muutoksilla nimittäin saataisiin merkittäviä parannuksia aikaan.  

Vaikka Designakatemian kurssit olivat tänä vuonna osa kuvataiteen opintoja, päästiin muotoilun keinoin kehittämään oppilaiden kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja havainnointikykyä, jotka ovat nykyaikana arvokkaita kaikilla elämän osa-alueilla.

Designakatemia 2023

Designakatemia-hanke jatkuu vuonna 2023 ja uudet muotoilukurssit alkavat syksyllä kolmessa uudessa helsinkiläisessä koulussa.

Henkilökuva Sanna Oksanen

Sanna Oksanen on muotoilija ja sisustusarkkitehti joka on erikoistunut oppimisympäristöjen suunnitteluun. Arkkitehtitoimisto LPV:n riveissä työskentelevä sisustusarkkitehti korostaa työssään käyttäjäyhteistyön merkitystä ja osallistavalla suunnittelulla hän pyrkii luomaan yhteisölle tärkeitä paikkoja ja vahvistamaan käyttäjien yhteyttä koko rakennukseen. Oksanen kokee muotoilukasvatuksen erittäin merkitykselliseksi ja aikoo varmasti jatkaa aiheen parissa Designakatemian jälkeenkin! 

Henkilökuva Janne Asikainen

Janne Asikainen on yrittäjä, pakkausmuotoilija ja pakkausalan konsultti, joka uskoo pakkausalan vihreään siirtymään sekä toimii ekologisen ja helppokäyttöiseen pakkamuotoilun edistäjänä. 

Henkilökuva Marjut Nousiainen

Marjut Nousiainen on sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija, joka keskittyy työssään restoratiivisen eli hyvinvointia tukevan ympäristön suunnitteluun. Marjut on toiminut omassa suunnittelustudiossaan Design Studio Marjut Nousiainen laajasti tilasuunnittelu- ja muotoilukentällä vuodesta 2012 lähtien.