Edessä uudenlainen kultakausi

Vuonna 1917 alkoi paitsi Suomen itsenäisyys, myös tietoinen, neuvokas ja strateginen pyrkimys luoda uudistunut identiteetti uudelle valtiolle. 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana muotoilulla, taiteella ja arkkitehtuurilla oli keskeinen rooli rakennettaessa erityistä identiteettiä, jolle oli ominaista voima, aitous ja puhtaus. Vaikka vuodet olivat sotien, tautien ja köyhyyden merkitsemiä, Suomi kehittyi ja menestyi. Suomi tuli kansainvälisesti tunnetuksi muotoilun maana.

Pikakelaus nykypäivään vuonna 2017. Elämme poliittisen kaaoksen, taloudellisen ja sosiaalisen epätasaarvon seurausten sekä ympäristöhaasteiden ympäröiminä. Valitettavasti murto-osa suomalaisista haluaa edistää epätasa-arvoa ja alentaa yhteiskuntamme arvoa sen sijaan, että korostaisi sitä, mikä yhdistää ja vahvistaa meitä.

Tämän päivän haasteita on hyvä tarkastella kuluneen sadan vuoden perspektiivistä. Haasteiden lisäksi vuodet ovat tuoneet mukanaan uudenlaisia resursseja, joiden avulla haasteita voidaan kohdata ja ratkaista. Yksi niistä on – jälleen kerran – design.

Joudumme parhaillaan määrittelemään uudelleen, mitä kansalaisena oleminen tarkoittaa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Samalla designilla on edessään ennennäkemätön muodonmuutos.

Tämän päivän designissa on kysymys tulevaisuuden tekemisestä käsin kosketeltavaksi.

Siinä on kysymys mahdollisuuksien, haasteiden tai tarpeiden synnyttämien kipinöiden muuttamisesta konkreettisiksi ratkaisuiksi. Enter and Encounter -näyttelyssä nähdään esimerkkejä tästä.

Suomalaista muotoilua ei voida enää ymmärtää samalla tavoin kuin menneisyydessä. Uusi kultakausi saattaa olla tulollaan, mutta se on erilainen.

Siinä missä vuonna 1917 muotoilussa oli kysymys suomalaisen identiteetin löytämisestä, on nykyään kysymys globaalin suomalaisuuden määrittelemisestä.

Siinä missä vuonna 1917 muotoilulla haettiin eroja naapureihin nähden, nyt on kysymys roolimalliksi kasvamisesta kestävässä kehityksessä, koulutuksessa, terveydenhoidossa ja viestinnässä.

Siinä missä supertähdet loivat muotoilua vuonna 1917, on design nykyään demokratisoitunutta ja kaikkien kansalaisten ulottuvilla.

Me, jotka olemme suomalaisia enemmän valinnan kuin sattuman kautta, ja jotka olemme tulleet Suomeen ihanteiden innoittamina, mahdollisesti epävakaammista oloista, voimme olla tulevaisuuden suhteen vain optimistisia.

Kyllä, edessä on valtavia haasteita mutta sitäkin enemmän mahdollisuuksia paremman maailman rakentamiseksi. Astu sisään ja kohtaa, mitä tuo maailma saattaisi olla.

Bellon kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Ornamon englanninkielisillä sivuilla.