Hyvinvointi on osa työn tekemisen kulttuuria
Hybridityön hyvinvointi koostuu laajasta valikoimasta pieniä tekoja. Hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota nyt, sillä hybridityö haastaa työn tekemisen kulttuuria myös muotoilualalla. Minkälaisia ratkaisuja työtyytyväisyyden edistämiseksi luovassa työssä on vaatinut johtajilta, työntekijöiltä tai yrittäjiltä? Neljä ornamolaista kertoo.
Rutiinien rikkominen tukee jaksamista
Agile Works kehittää onnellisempia, terveellisempiä ja tuottavampia työympäristöjä ja -kulttuuria muun muassa sisustusarkkitehtuurin, palvelumuotoilun ja osallistavan suunnittelun keinoin. Pandemia-ajan tuoma voimakas työn tekemisen ja työtilojen murros on kasvattanut toimiston viidestä hengestä viiteentoista muutamassa vuodessa.
”Monikäyttöiset tilat, digitaaliset työympäristöt, hybridityösuunnitelmat ja strategiset suunnitelmat kiinteistöjen käytön muuttumisesta”, Agile Workin perustaja ja kokemusjohtaja Antti Pitkänen kuvailee asiakkaiden tarpeita. ”Tarve työtilojen ja työkulttuurin muutokselle on parhaillaan valtava”
Onko suutarin lapsilla kenkiä? Miten toimisto itse on mukautunut muutokseen?
”Hyvin monin eri tavoin”, vastaa Pitkänen. Henkilöstömäärän kasvaminen, yhdistettynä pandemia-aikaan, on opettanut Pitkäselle paljon esimerkiksi viestinnän tärkeydestä. Seitsemän vuotta toimineessa Agile Workissa aloitti siksi viime vuonna oma Community Manager, jonka ensisijaisena tehtävänä on edistää toimiston sisäistä viestintää. Se tarkoittaa paitsi tiedonkulkua, myös inspiraation jakamista ja epämuodollisten kohtaamisten mahdollistamista.
”Kuluneelle kahdelle vuodelle on ollut tyypillistä sahaava liike: välillä ollaan etänä ja välillä läsnä, tilanteet muuttuvat. Nopea ja joustava, ei byrokraattinen tapa viestiä hyvällä fiiliksellä on tärkeää.” Agile Workissa viikkoon kuuluvat lisäksi muun muassa sovitut etäkahvihetket, joihin tulevat ne, jotka pääsevät. Viikkoa rytmittävät myös alkuviikkoon sijoittuvat suunnitelupalaverit sekä loppuviikolla käytävät keskustelut viikon tuloksista.
Liikkeelle lähtemisen tärkeys
Vaihteleva työympäristö nähdään Agile Workissa tärkeäksi. Sen ylläpitämiseksi toimistolla on otettu käyttöön Spacent-sovellus, jonka kautta työntekijät voivat varata käyttöönsä tiloja eri puolilta pääkaupunkiseutua. Mukana on muun muassa toimistohotelleja ja yhteiskäyttötiloja. Tätä, kuten montaa muutakin itse hyödyntämäänsä ratkaisua, Agile Work tarjoaa myös asiakkailleen.
”Ennen pandemiaa jokainen päivä oli erilainen. Palaverit ja siirtymät rikkoivat rutiineja. Ne ehkä tekivät päivästä tehottomamman, mutta toisaalta antoivat myös välihetkiä ja tukivat näin jaksamista”, Pitkänen pohtii. ”Rytmin vaihtelu, rutiinien rikkominen ja liikkeelle lähteminen on tärkeää, jotta ajatukset pysyvät kirkkaina. Samalla pidämme yllä työntekijöidemme ymmärrystä erilaisista yhteistyöskentelyn tavoista.”
Murroksen keskellä myös Agile Workin oma toimisto Helsingin Kuortaneenkadulla on muutoksessa. Käynnissä on iso remontti, jossa yritys rakentaa oman toimistonsa yhteyteen yhdessä kumppaneidensa kanssa The Future Labia. Siitä tulee hybridityötä ja hyvinvointia yhdistävä tila, jota Agile Work aikoo vuokrata muille toimijoille ja käyttää tilaa myös itse. Tiloissa tehdään kokeiluja ja etsitään hybridityön parhaita ratkaisuja. Etä- ja lähiosallistujien tasavertainen työskentely yhdessä on yksi hybridityön keskeisistä haasteista, johon Agile Work haluaa löytää ratkaisuja.
”Laadukkaat audio- ja videoyhteydet, erilaiset osallistumista helpottavat digitaaliset työtilat, valkotaulut ja piirtopinnat ovat tärkeitä. Samoin hyvä valaistus, jotta etäosallistujien ilmeet ja kehon kieli saadaan näkyväksi. Erilaisia kyselytyökaluja ja interaktiivista raportointia on myös tärkeää ottaa mukaan entistä enemmän. Virtuaalitodellisuutta on myös kokeiltava ja kehitettävä”, Pitkänen visioi.
”Valitsen itse, mihin annan aikaani”
Designkonsultti loikkasi palkkalistoilta itsenäiseksi yrittäjäksi.
Designkonsultti Zeynep Falay von Flittner on tehnyt viime syksystä alkaen töitä pääosin vain kotona – tyytyväisenä ja omasta valinnastaan. Kotitoimisto ei ole hänelle pandemia-ajan pakottama vaihtoehto, vaan se liittyy viime syksynä tehtyyn päätökseen, jonka myötä Flittner siirtyi Hellon-palvelumuotoilutoimiston palkkalistoilta itsenäiseksi yrittäjäksi. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa muotoilutoimisto Fjordissa.
Viime vuodet von Flittner on keskittynyt erityisesti muotoilun rooliin muutoksessa ja kestävässä kehityksessä. Oma erityisalue loi tarpeen alkaa työskennellä entistä itsenäisemmin ja pystyä valitsemaan projektit, jolle antaa aikaansa. Hellon tuki von Flittneriä muutoksessa.
”Haluan käyttää aikani työhön, jolla on merkitystä, ja jossa pystyn omalla osaamisellani vaikuttamaan muutokseen”, Von Flittner kiteyttää. ”Omien arvojen vastainen työ voi olla keskeinen syy burn-outille, ja olen kokenut tämän ilmiön itsekin uran eri vaiheissa.”
Yrittäjyys on mahdollistanut von Flittnerille paitsi arvojen mukaisen työskentelyn, myös runsaasti lisää ilmaa päiviin. Aiemmin Flittnerin päivä saattoi olla täynnä palavereita, tyypillisen tehokkaan työntekijän tapaan. Nytkään kalenteri ei ole tyhjä, vaan siellä on asiakasprojektien lisäksi muun muassa verkostoitumista ja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa keskustelua. Välissä on kuitenkin aikaa esimerkiksi kävelylle tai puolen tunnin päiväunille. Kun Istanbulista kotoisin olevan von Flittnerin äiti vieraili Helsingissä, tytär raivasi heti vierailun alkuun kokonaisen aikatauluttoman päivän yhdessäoloon. Se tuntui hyvin merkitykselliseltä.
”Muutan parhaillani ajatustapaani, opettelen ottamaan aikaa”, von Flittner kertoo. ”Mietin totta kai välillä olenko tehoton ja tuhlaanko aikaa. Mutta olen todennut, että työskentelen vähemmän, mutta paremmin. Ajatus on kirkkaampi.”
”Parasta on, kun saa valita”
Sensible 4 antaa työntekijöilleen vapauden valita hybridityön ja etätyön välillä.
Hybridityö sopii Kasimir Karankalle, joka työskentelee teknologiayritys Sensible 4:ssa. Yritys kehittää autonomisten ajoneuvojen teknologiaa. Yrityksen pilottiprojektissa Tampereella testissä on parhaillaan robottibussi, joka kuljettaa matkustajia uuden raitiovaunun kyytiin ilman kuljettajaa. Omassa työarjessaan Karanka matkustaa säännöllisesti muutaman kerran viikossa yrityksen toimistolle Espooseen. Matka taittuu kävellen, bussilla ja metrolla.
”Se herättää mukavasti. Ajatukset orientoituvat töihin. Työpäivän päätteeksi pääsee paremmin irti työajatuksista”, Karanka kertoo.
Sensible4 on antanut työntekijöilleen vapauden valita hybridi- ja etätyön välillä. Toimiston käyttöön on ollut pandemia-aikana tiettyjä rajoitteita, mutta muutoin Karankan esimies on linjannut, ettei työn tekemisen paikalla ole väliä. Tämä tuntuu mielekkäältä.
”Välillä työskentelen vanhempieni kesämökiltä käsin. Parasta on, kun saa valita.”
Teolliseksi muotoilijaksi vuonna 2018 valmistunut Kasimir Karanka on työskennellyt Sensible 4:ssa puolitoista vuotta, ja hänen työnsä keskittyy tällä hetkellä markkinointiin. Uuden työn aloitusta pandemia-aikana Karanka ei ole kokenut erityiseksi haasteeksi.
Yrityksessä työskentelee yli 90 ihmistä, ja aloittajia on paljon. Joka viikko pidetään yhteinen kokous, jossa toivotetaan uudet työntekijät tervetulleiksi. Esimiehensä kanssa Karanka pitää kuukausittaisia one-to-one -keskusteluja, joissa priorisoidaan työtehtäviä.
Käyttääkö teknologiatalo tässä apunaan uusinta teknologiaa?
”Kyllä Google-kalenteri toimii tässä oikein hyvin. Varaan sinne aikaa erityisesti keskittymistä vaativille hommille, jolloin myös muut tiimissä tietävät, että eivät keskeytä silloin”, Karanka kertoo.
”Tiimi on etsittävä jostain, keinolla tai toisella”
Yksinyrittäjä kannustaa tiimiytymään.
Projektityön konkari Ismo Roponen tietää, että etätyö ei sovi kaikille. Omassa konsulttiyrityksessään töitä tekevä Roponen vetää projekteja, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Aiemmin Roponen on toiminut yritysmaailman eri tehtävissä: Koneella muotoilujohtajana tuotekehityksessä, tuotekehityspäällikkönä ja toimitusjohtajana Stalalla sekä toimitusjohtajana Orimalla. Roposen työt hoituivat netin kautta jo reilusti ennen pandemiaa.
”Olen työssäni nähnyt, miten moni luovan työn tekijä ja asiantuntija on joutunut pandemia-aikana pinnistelemään motivaation eteen, etsimään omaa paikkaansa ja tiimiä, johon kuulua. ”
Roposen tärkein havainto etäajan työhyvinvoinnista liittyykin juuri tiimiytymiseen. ”Älä jää yksin. Tiimi on etsittävä jostain, keinolla tai toisella”, Roponen painottaa.
Omissa asiakasprojekteissaan Roponen näkee vaivaa pitääkseen tulosten kannalta keskeisen tiimin koossa. ”Jos jossain projektissa on mukana vaikka kymmenen henkeä, sen sisälle voi koittaa luoda pienemmän ryhmän: esimerkiksi kolme henkilöä muodostaa satelliittiryhmän, joka pitää tiiviisti yhteyttä.”
Se, miten helposti toisiaan tukevia pienryhmiä syntyy, riippuu yrityksen työkulttuurista. Se tulee usein kaukaa historiasta, ja vaikuttaa laajalti eri toimintoihin. Korona-aika on antanut erityisesti jäykkien ja hierarkisten työkulttuurien kehittymiseen uusia mahdollisuuksia. On pakko tulla joustavammaksi.
”Ketterät tapaamiset, joissa mukana ei ole koko porukka, voivatkin tulle etäaikana helpommin mahdollisiksi”, Roponen kertoo havainnoistaan.