Kiinnostu ihmistaidoista
Luovan työn johtaminen on taito, joka kannattaa opetella. Hyvä vuorovaikutuskulttuuri luo perustan hyvälle työelämälle ja tuottavalle työlle, muistuttaa luovan työn johtamiseen erikoistunut valmentaja Virpi Haavisto.
Metafora purjeveneestä on valmennustoimisto Avantagen vetäjän Virpi Haaviston suosikki kuvaamaan työyhteisöä. Kippari katsoo horisonttiin ja hänellä on usein taskussaan strategia. Jokaisella veneessä olevalla on oma selkeä tehtävänsä ja vastuualueensa, ja kaikki tietävät minne ollaan menossa. Vaikka päämäärä ei ole vielä näkyvissä tai tarkka sijainti edes selvillä, kohteen olemassaolo tiedostetaan ja sitä kohti mennään yhdessä.
Ornamon työmarkkinatutkimuksen mukaan vastaajat eivät läheskään aina tiedä, missä manner sijaitsee tai minne veneen keula edes osoittaa. Oma roolikin on hakusessa: suurin osa muotoilijoista oli sitä mieltä, että organisaation tavoitteiden selkeyttäminen ja työnjaon kirkastaminen edistäisi omaa työhyvinvointia parhaiten.
Luovan työyhteisön kulttuurin peruskivinä luottamus, arvostus ja turva
Luovaa työtä tehdään usein suurella antaumuksella. Vaikka rivisuunnittelija edustaisikin yritystä, panee tekijä itsensä ja kädenjälkensä likoon. Lisäksi työntekijöillä on usein asetettu vaatimus olla uudistuva ja rohkea. Tämä nostaa onnistuneen johtamisen rimaa korkealle.
”Luovien ammattilaisten johtajan tulee omata erinomaiset vuorovaikutustaidot ja ihmisten johtamistaidot, johon sisältyy taito innostaa, motivoida, näyttää suuntaa, luoda hyvä ilmapiiri, sitouttaa ja auttaa eteenpäin”, Haavisto kuvailee. Erityisesti muotoilijoiden kohdalla Haavisto puhuu valmentavista johtajista, joiden tulisi auttaa eteenpäin kysyen, kuunnellen, keskustellen ja kannustaen.
Luovan työn tekijät kaipaavat motivoituakseen oikeanlaista palautetta. Ylhäältä annettu tee näin -ohjeistus muuttaa työn luonteen helposti suorittavaksi, jolloin kiinnostus työtehtävää kohtaan nuupahtaa.
Hyvä vuorovaikutuskulttuuri on organisaation hyvän työn perusta
Kuva: Alma Haavisto / Avantage.
”Tekijään täytyy luottaa. Yksi parhaista kysymyksistä, jonka valmentava esihenkilö voi kysyä, kuuluu: Miten minä voin auttaa sinua onnistumaan työssäsi?”
Suomessa työkulttuuri nostaa esihenkilötehtäviin usein alansa parhaita työntekijöitä – näin myös muotoilualalla. Leipälajissaan menestyvä suunnittelija tai yrityksen perustaja ei aina välttämättä sovellu esihenkilöksi, jolta vaaditaan Haavisto mukaan erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja tunneälykkyyttä.
”Luovan työyhteisön kulttuurin peruskivet ovat luottamus, arvostus, avoimuus ja turva. Ilman näitä neljää tekijää luova työntekijä ei yksinkertaisesti voi antaa parastaan.”
Haavisto muistuttaa, että onnistui esimies tehtävässään tai ei, kulttuurityhjiötä ei kuitenkaan synny vaan työkulttuuri syntyy joka tapauksessa, ja ilmapiirin voi aistia kuka tahansa yhteisöön ulkopuolelta tuleva, myös asiakas.
Esihenkilöllä onkin suuri rooli siinä, voiko työyhteisö lopulta hyvin vai ei. Haavisto muistuttaa, että johtaminen on ihmistaitoa, johon voi valmentautua.
”On luonnollista, että johtaminen ei välttämättä ole muotoilutiimin tai -toimiston vetäjän suurin kiinnostuksen kohde. Kannattaisi kuitenkin olla, sillä hyvä vuorovaikutuskulttuuri on organisaation hyvän työn perusta. Oleellista on ymmärtää hyvään vuorovaikutukseen liittyvät tekijät ja hioa yhteisöl leen ja itselleen luontainen tapa johtaa.”
Epäkohdat esiin
Ornamon työmarkkinakyselyssä jopa kolmannes vastaajista kertoi kokeneensa töissä epäasiallista kohtelua ja syrjintää. Monet nimesivät syyksi huonon johtamisen. Kyselyssä kävi ilmi, että työsyrjintää ja epäasiallista kohtelua kokeneet kokivat ongelmien johtuvan usein juuri huonosta johtamisesta. Haaviston mukaan hälyttävää kyselyn tuloksissa on se, että syrjintäkokemusten lisäksi 63 prosenttia vastaajista kertoi työn kuormittavuuden olevan heillä ajoittain tai jatkuvasti liian suuri. Lisäksi vain joka toinen kertoi palautuvansa töistä kunnolla, ja stressin määrää arvioitaessakin mentiin selvästi punaiselle.
Haaviston mielestä epäkohtien esille tuleminen on tärkeää.
”Tapahtuu merkittävä hyvinvoinnin ja siten tuottavuuden kasvu luovan työn alalla, jos alan toimijat, freelancerit, muotoilutoimistot ja yritysten muotoilutiimit panostavat työhyvinvointiin, johtamistaitoihin ja vuorovaikutuskulttuuriin,” Haavisto uskoo. Hänen mielestään työhyvinvointi voi olla myös tulevaisuudessa keskeinen tekijä yrityksen maineelle, jolla houkutella ja sitouttaa alan parhaat tekijät.
Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston pankkialaa selvittäneen tutkimuksen mukaan hyvinvoivat, korkeintaan satunnaista uupumusta kokevat työntekijät ovat peräti 25 prosenttia tuottavampia kuin usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät. Haaviston mukaan työhyvinvoinnilla ja tuottavuudella on selkeä yhteys.
”Työhyvinvointi on inhimillisesti merkityksellinen tavoite, joka näkyy suoraan sairaspoissaolojen määrässä ja työurien pituudessa. Hyvinvointi näkyy työmotivaatiossa ja sitoutumisessa yhteisöön ja siten yhteistyön ja työn laadussa.”
Työelämä kuormittaa
- Noin 63 prosenttia palkansaajista ilmoitti Ornamon työmarkkinakyselyssä, että työn kuormittavuus on ajoittain tai jatkuvasti liian suuri. Ylitöiden suuri määrä vastaajien keskuudessa on yhteydessä kokemuksiin työn kuormittavuudesta.
- Kolmannes palkansaajista ilmoitti epäasiallisesta kohtelusta ja syrjinnän kokemuksistaan työpaikoilla.
- Yleisimmät syyt epäasiallisen käytöksen taustalla olivat työjohtovallan ylitys ja nöyryyttäminen, sekä epävirallisissa keskusteluissa tapahtuva mustamaalaaminen.
- Vastaajien mukaan epäasiallisen kohtelun syyt löytyvät usein huonosta johtamisen osaamisesta.
