Kohti uutta todellisuutta: niukkuudesta uuden luomiseen

Ornamo Salla Heinänen kuva: Anni Koponen

Samaan aikaan kun valtioneuvosto kurittaa kulttuuri- ja taidealoja, on panostuksia lisätty taiteen ja kulttuurin aloilta syntyviiin innovaatioihin. Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen kirjoittaa budjettiriihen keskeisistä päätöksistä ja muotoilualan vaikuttamistyöstä.  

Keskiviikkona 4.9. päättynyt budjettiriihi toi tullessaan muotoilun laajalle alalle risuja (odotetusti) ja ruusuja (tavoitteidemme mukaisesti). Kulttuuri- ja taidealoihin kohdistuvat politiikkatoimet ovat kentällä herättäneet jo pitkään syvää huolta. Budjetointi on aina poliittinen arvokysymys.

Luovana alana muotoilu liikkuu niin taiteen, suunnittelun kuin innovaatioidenkin rajapinnoilla ja se on luonteeltaan kansainvälistä. Nyt tehdyt kauaskantoiset päätökset heijastuvat merkittävästi myös koko yhteiskuntaan. Suomen tulisi profiloitua avoimena taide- ja kulttuurimaana, eikä pitää taidetta ja kulttuuria erillään hallituksen muista tavoitteista. Tarvitsemme maan, joka kukoistaa ja jonne kansainväliset osaajat ovat tervetulleita.

Miten päätökset vaikuttavat taiteen kentälle?

Opetus- ja kulttuuriministeriön säästötalkoissa on sovittu sekä koulutuksen, että kulttuurin ja taiteen määrärahojen tuntuvasta pienentämisestä. Budjettiriihen ensimmäinen hyvä uutinen sentään on, että säästöjä ei kohdisteta taiteilija-apurahoihin tai eläkkeisiin. Ensi vuoden linjauksena on kohdistaa säästöjä esittävien taiteiden sekä niitä edistävät organisaatiot, jotka saavat toiminnalleen valtion tukea. 

Lukuina tämä tarkoittaa, että kulttuurin edistämistä koskeva leikkaus on nyt noin 6,5milj euroa. Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevilta toimijoilta leikataan 10,8milj. Säästöt kohdentuvat erityisesti esittäviin taiteisiin.

Toinen hyvä uutinen on, että Arkkitehtuuri- ja designmuseo hankkeen rahoitus toteutuu aikaisempien päätösten mukaisesti.

Hallituksen leikkauksen kohteina ovat myös taiteilijoiden näyttöapurahat sekä järjestöjen toiminta-avustukset. Budjetin kaventuminen on näkynyt myös Ornamossa, jossa olemme pidemmän ajan varautuneet niukkoihin aikoihin. Jäsenille tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi Ornamon lehden ja vuosijulkaisun lakkauttamisena. Emme kuitenkaan luovu sisällöistä ja muotoilijatarinoista, vaan jatkamme alan ilmiöiden käsittelyä ja keskustelua jatkossakin journalistisin keinoin mm. Ornamon omassa verkkomediassa.

Tekijöiden rahoituksesta ei sovi leikata  

Ornamo on osallistunut sekä keväällä että syksyllä Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelutilaisuuksiin leikkausten vaikutuksista ja kohdentumisesta. Ornamon pääviesti on ollut, että tekijöiden –  jäsenten – rahoituksen leikkauksien tulisi olla viimesijaisia.

Olemme myös viestineet päättäjille painokkaasti, että uusien luovien alojen rahoitusinstrumenttien tulee soveltua muotoilualan yrityksille ja yrittäjille.   

Luovia aloja integroidaan osaksi tutkimus- ja kehitystoimintaa

Kolmas hyvä uutinen budjettiriihestä kuitenkin on, että nykyinen hallitus kasvattaa TKI-rahoitusta 52 miljonaa euroa. Hallitus on tällä merkittävällä päätöksellä sitoutunut panostamaan Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Linjaus on Ornamon hallitusohjelmatavoitteiden mukainen. Lisäksi luovien alojen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan pysyvä rahoitus on 9 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tulemme vaikuttamaan asiantuntijana muotoilua suosivassa uuden rahoitusmallin kehittymiseen.  Voit tutustua Valtioneuvoston muistioon T&K rahoituksesta täältä.

Olemme myös tehneet pitkäjänteistä vaikuttamistyötä muotoilun ja muotoiluajattelun vauhdittamisessa osaksi innovaatioita ja tutkimusta. Muotoilu on innovaatiokeino, joka kasvattaa yritysten arvoa ja luo ratkaisuja käynnissä olevaan ilmastokriisiin. Alan toimintaympäristö on voimakkaassa murroksessa, josta löytyy myös liiketoiminnan mahdollisuuksia tulevaisuuden tekijöille.  

” Olemme siirtymässä kohti uutta todellisuutta. Nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä sopeutua, ja päättäväisyyttä tarttua nykyisiin mahdollisuuksiimme niukkuudesta huolimatta.

Keskeisenä aineettoman arvon luojana muotoilulla on merkitystä muiden alojen kasvun ja kilpailukyvyn tulemisessa. Olimme vaikuttamassa edellisen hallituksen kansalliseen IPR-strategiaan, joka oli Ornamon tärkein hallitusohjelmatavoite.  Nykyisen hallituksen päätös lisätä TKI-tukea, ja luovien alojen osuutta tutkimuksessa jatkaa tässä edellisen hallituksen luomaa linjaa.

Muotoilualan kannalta hyvistä uutisista huolimatta olemme siirtymässä kohti uutta todellisuutta. Nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä sopeutua, ja päättäväisyyttä tarttua nykyisiin mahdollisuuksiimme niukkuudesta huolimatta.