Miten muotoilu on juurtunut suomalaiskuntiin? Kolme kunnan työntekijää kertoo

Saara Vauramo, ohjelmajohtaja
Lahden kaupunki

Muotoilun arvo on ymmärretty

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut iso harppaus siinä, että muotoilijoita työskentelee esimerkiksi vuorovaikutussuunnittelun sekä konkreettisten projektien parissa. Designpääkaupunki-vuoden jälkeen Lahdessa havahduttiin, että muotoiluajattelulle on tarvetta: palveluiden kehittämiseen ja vuorovaikutukseen.

Saimme osaamista kaupungin organisaatioon muotoilijataustaisen henkilön rekryämisen kautta. Lahdessa on opittu valtavasti muotoilijoiden kanssa tehdyistä projekteista. Parhaillaan meillä on käynnissä muotoilun tiekartta, jota tehdään yhdessä Muotoiluinstituutin kanssa. Lisäksi täällä tehdään kiinnostavia kokeiluja: muotoiluosaamista on käytetty esimerkiksi taloyhtiöiden kanssa tehdyissä kierrätysprojekteissa. Niissä on ajateltu jäteastioita mediana, ikään kuin viestinnällisenä tekona. Ympäristöpääkaupunkina olemme voineet rahoittaa paikallisia ympäristöprojekteja ruohonjuuritasolla, joissa monissa on ollut luovuus ja muotoilu mukana. Kierrätysajattelua on toteutettu esimerkiksi tuhatjalkaiset -projektissa, jossa kaupungissa kaadettuja iäkkäitä kuusia ja tammia on tehty hyönteisen näköisiä kiipeilytelineitä kaupungin leikkipuistoihin ja päiväkoteihin.

Olemme kaupungissa tehneet töitä myös ympäristödatan visualisoinnissa. Tämä on tärkeä alue, sillä visuaalisuutta voi hyödyntää asioiden kiteyttämiseen ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen ja ilmiöiden ymmärtämiseen. Tämä on tärkeää ajassa, jossa aivojamme kuormitetaan monilla ärsykkeillä ja tietotulvalla. Päätöksentekoa ajatellen meillä on oltava reaaliaikainen kuva kaupungeista, jotta pystymme reagoimaan ja ennakoimaan maailmaa.”

Tomi Hangisto, miljöösuunnittelija ja muotoilija
Turun kaupunki

Muotoilijoita tarvitaan julkisten ympäristöjen suunnitteluun

Tomi Hangisto ratkoo työpöydällään kaupunkitilaan liittyviä haasteita ja varmistaa, että yhteinen tila soljuu erilaisten kaupunkilaisten näkökulmasta. Hangisto vannoo holististen ympäristösuunnittelun nimiin.

”Mielestäni kaupunkeihin tarvitaan teknisten alojen kapeiden ja syvien sektoreiden rinnalle holistista ajattelua. Muotoilijoilla on tärkeä rooli kaupunkiympäristöjen suunnittelussa – erilaisten näkökulmien ja toimintojen sekä estetiikan yhteensovittamisessa. Kokonaisvaltainen muotoiluajattelu on erityisen tärkeää, koska lopputuotteella eli kaupunkiympäristöllä on pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisten elämään. Kaupunkiympäristön suunnittelu vaatii monenlaisten tavoitteiden ja arvojen soveltamista erilaisia ihmisiä varten. Erilaiset arvot ovat toisinaan ristiriidassa keskenään, ja muotoilijan työssä tehtävänäni on katsoa tilanteita tapauskohtaisesti, kulloisenkin kontekstin ja historiallisenkin perinnön läpi.

Esimerkiksi keskustelu esteettömyydestä ei ole yksiselitteistä Turun kaltaisessa kaupungissa, jolla on pitkä historia ja josta löytyy historiallista rakennetta. Historian ja esteettömyyden yhdistäminen tuottaa jännitteen, jota pyrin käytännön työssäni purkamaan ja sovittamaan yhteen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kulttuuriarvojen vaalimiseen samaan aikaan kun esteettömyyssuositukset edistävät liikuntarajoitteisten pääsyä julkisiin tiloihin. Kaupungissamme Vähätorin muuttaminen autoliikenteen dominoimasta väylästä kaupunkilaisten yhteiseksi jaetuksi tilaksi oli hanke, jossa kuultiin mm. vammaisneuvoston edustajia. Erilaisten kulkupintojen materiaalivalinnoilla pystyttiin huomioimaan niin näkövammaiset, liikuntarajoitteiset, kävelijät, pyöräilijät kuin autoilijatkin. Vanhojen nupukivien rinnalle tuotiin sileää uutta pintaa ja siten otettiin huomioon kaikkien käyttäjäryhmien tarpeet. Lopputuloksena Aurajoen reunustama Turun pääkirjaston edusta näyttää aukiolta, jossa liikkuminen toimii pihakatuperiaatteella kävelijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Esimerkki kertoo, että miljööarvoja ja hyvää kaupunkielämää voidaan vaalia ja edistää samanaikaisesti. Tässä muotoiluosaamisella on aivan keskeinen rooli.”

Kirsi Mattila, vuorovaikutussuunnittelija Seinäjoen kaupunki

Palvelumuotoilun avulla löytyi punainen lanka

”Minusta on hienoa, että Seinäjoki haluaa olla rakentamassa nykyaikaista ja viihtyisää kuntaa yhdessä kuntalaisten kanssa. Olen hyödyntänyt palvelumuotoilutoimistoa kaupungin osallisuusmallin rakentamisessa. Koin sen täydellisenä ratkaisuna. Sparrauksen kautta sain osaamista kokonaisuuden suunnitteluun, osallistavaan toteutukseen, jäsentämiseen ja asioiden visuaaliseen kiteytykseen. Punainen lanka löytyi palvelumuotoiluprosessin kautta helpommin.

Uskon, että tulevaisuuden valttikortti kunnissa on muotoiluajattelun integrointi kuntarakenteeseen. Näin pystytään ajattelemaan ja suunnittelemaan sekä toteuttamaan kunnan palveluita yrittäjämäisesti, kustannustehokkaasti, ihmisläheisesti ja uudella tavalla. Esimerkiksi palveluiden toimivuutta pitäisi osata mitata ja laskea. Olen monesti miettinyt, että miksi julkisella puolella usein tehdään asioita, niin kuin siellä on aina tehty? Miksi palveluita ei voisi ajatella uudella tavalla? Koen, että usein asioita ajatellaan liian monimutkaisesti. Pelkästään asiakaslähtöisempi palveluele voi parantaa merkittävästi palvelun tasoa. Käyttäjälähtöisyyden lisääminen tuo merkittävää lisää palveluiden ja infran suunnitteluun ja lopputuloksiin.”