Miten työnantaja on velvoitettu huolehtimaan työergonomiasta etätyössä?

Muotoilija A on työskennellyt koronapandemian puhkeamisesta saakka lähes täysin etänä keskisuuressa teknologia-alan yrityksessä. Firmassa annettiin jo maaliskuussa henkilöstölle selkeät yleistason ohjeet etätöihin siirtymisestä, mutta monet yksityiskohdat ovat jääneet hänelle epäselväksi. Erityisesti häntä huolestuttaa huono työergonomia, joka on alkanut aiheuttaa niskakipuja – mitkä ovat työnantajan velvollisuudet tältä osin? Ornamon lakimies Jussi Ilvonen vastaa.

Kenties keskeisin lähtökohta pohdittaessa etätyöhön liittyviä puitteita yleisellä tasolla on katsoa, mitä omassa työsopimuksessa on sovittu etätöistä. Myös työsuhteeseen sovellettavassa työehtosopimuksessa (tes) voi olla ehtoja tai suosituksenomaisia ohjeita asiaan liittyen. Esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialojen ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen (25.2.2020 – 30.11.2021) liitteenä on etätyöohje, jossa mm. suositellaan etätyöstä sopimiseen tiettyjä käytäntöjä työntekijän ja työnantajan välillä, kuten etätyön tekemisen ehdot, kesto ja seurannan puitteet.

Tämän ohella korona-aika on tuonut oman vaativan kerroksensa asiaan, kun monet työnantajayritysten toiminnoista on täytynyt muuttaa nopeasti etänä toimiviksi, ja samalla pyrkiä vastaamaan muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteisiin. Henkilöstöhallinnon näkökulmasta työnantajan suoranaisia lakisääteisiä velvollisuuksia ovat muun muassa työsuojelusta, työterveyshuollosta ja käsiteltävien henkilötietojen riittävästä suojaamisesta huolehtiminen. Nämä soveltuvat lähtökohtaisesti sellaisenaan myös etätyöhön.

Työturvallisuuslain ja näyttöpäätetyötä koskevan valtioneuvoston asetuksen nojalla työnantajan tulee huolehtia mahdollisuuksien mukaan myös etätyön osalta mm. seuraavista työergonomiaseikoista:

• päätetyöpaikat tulee arvioida terveyden kannalta ja tarvittaessa korjata
• työympäristön, laitteiden ja ohjelmistojen on täytettävä vähimmäisvaatimukset
• opastuksesta ja ohjeistuksesta pitää huolehtia

Ensisijaisesti A:n kannattaa olla yhteydessä omaan lähimpään esimieheen etätyöhön liittyvien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja vähentämiseksi. Tarvittaessa voi olla yhteydessä myös Työsuojeluhallintoon tiedon ja avun saamiseksi, mikäli selvitystoimiin ei ryhdytä. Etätyönteon henkistä tai kognitiivista kuormittavuutta helpottavia ratkaisuja on monia, ja niiden kehittämisessä niin työntekijällä kuin organisaatiollakin on roolinsa. Kehittämisessä voi ottaa avuksi esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen tietotyöoppaat ja kuormittavuustestit.

Ornamon lakineuvonta palvelee jäsenasioissa maanantaisin ja torstaisin klo 9–17 puh. 043 2112 723. Palvelu on Ornamon jäsenille maksuton.