Miksi julkista taidetta tarvitaan kaupunkikuvaan?
Outi Turpeisen teos Matkalla kotiin puolestaan elävöittää Vantaan Tikkurilan uusittua keskustaa. Teosten teemoina ovat koti ja 1950-luku. Teos on osa isompaa teoskokonaisuutta, jossa ovat Turpeisen lisäksi mukana kolme muuta ornamolaista taiteilijaa: Jaana Brinck, Riikka Latva-Somppi ja Merja Ranki. Kuva: Meeri Utti
Taiteeseen sijoitettu raha on taatusti vähemmän kuin sen antama lisäarvo rakennukselle tai alueelle. – Taiteilija Outi Turpeinen.
Taidetta on myös lupa olla ymmärtämättä. – Taiteilija Anssi Kasitonni.
Taide tuo lisäarvoa
Julkinen taide voi olla ihan mitä vaan: patsaita, koulujen kattomaalauksia, sairaalan julkisivuja, tieprojekteja tai esittävää taidetta julkisessa tilassa. Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Helsingissä on julkista taidetta yhtä lailla kuin kaupungin luvalla maalatut graffitit tai oululaisen Metsokankaan koulun kattoon kiinnitetyt maalaukset.
Niin kutsuttu prosenttitaide tarkoittaa julkista taidetta, jonka hankkimiseen on osoitettu tietty summa usein jo rakennushankkeen budjetista. Taide ei siis ilmesty tilaan tyhjästä, vaan se suunnitellaan parhaimmillaan osaksi tilaa jo rakennuksen tai alueen rakentamisen alkuvaiheessa. Prosentti taiteelle -hankkeen vuonna 2015 teettämässä tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista koki, että taide on lisännyt ostohalukkuutta, alueen arvostusta ja mahdollisesti vähentänyt ilkivaltaa alueella.
Julkinen taide vaikuttaa asuinalueiden imagoon
Viime vuosina rakentamisen yhteydessä toteutettu taide on saanut selkeää nostetta, kun julkiset taidekohteet on nostettu julkiseen keskusteluun Prosentti taiteelle-hankkeen myötä.
– Julkisiin rakennuksiin ja asuinalueille tehty taide herättää pääosin positiivista huomiota. Onnistuneista tapauksista viestiminen lisää ihmisten kiinnostusta ja halua saada taidetta osaksi omaa asuinympäristöä, Turpeinen sanoo ja kertoo, että myös asukasyhteisöt voivat itse toivoa ja rahoittaa taiderakentamista. Tällöin on hyvä, jos mukana on ammattitaitoinen taidekuraattori luotsaamassa projektia.
Taiteen avulla voidaan myös vaikuttaa. Sekä Suomessa että Ruotsissa on taiteen avulla pystytty esimerkiksi nostamaan huonomaineisten alueiden imagoa. Nyt Turpeinen on muun muassa Kouvolassa mukana hankkeessa, jossa yhteisötaiteen avulla pyritään parantamaan alueella toimivien vuokralaisten yhteishenkeä.
WSP Finland Oy:n Kuusen silmu -teos osana autokatoksien seinärakennetta Tampereella. Kuva: Aino Huovio
Taide lisää hyvinvointia
Taiteen ja kulttuurin on tutkittu muun muassa lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista kanssakäymistä ihmisten välillä sekä edistävän työhyvinvointia ja kuntoutumista. Lisäksi taiteen on sanottu jopa vahvistavan immuunipuolustusta.
Julkinen taide herättää mediassa toistuvasti myös väkevää kritiikkiä. Kohun kohteena on ollut viime aikoina muun muassa Uuteen lastensairaalaan hankittu Veikko Hirvimäen teos Kiiski, joka sai ihmiset väittelemään siitä millainen taide sopii mihinkin tilaan ja mitä se saa maksaa.
– Taiteen kustannuksia voi olla vaikea ymmärtää, sillä taiteen tekemistä pidetään helposti mystisenä, eikä sitä nähdä työnä, Turpeinen sanoo.
Hänen mukaansa julkisen taiteen tekijältä vaaditaan paljon: taiteellisen työn ja taustatyön lisäksi pitää pystyä ymmärtämään materiaaleja, rakentamisen reunaehtoja sekä olla yhteistyökykyinen.
– Julkisessa taidehankkeessa pitää pystyä toimimaan rakentamisen aikataulussa. Taiteilija ei voi kadota ilmoittamatta kuukausiksi työhuoneelle tai residenssiin.
Taide herättää keskustelua
– Olisihan se tylsää tehdä hajutonta ja mautonta taidetta, joka ei herätä väittelyitä, sanoo julkisia taideteoksia ympäri Suomen tehnyt monialainen taiteilija Anssi Kasitonni.
Hänen mielestään taidetta voi verrata musiikkiin: se mikä on jollekin hyvää on toiselle huonoa. Makuasioista voi väitellä, mutta ei ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa.
Kasitonnin mielestä taide pitäisi olla kaikille lähestyttävää.
– Kuulen tosi usein, että joku ei halua mennä katsomaan taidetta, koska ei kuitenkaan ymmärrä sitä. En tajua, miksi taideteosta pitäisi ymmärtää. Sen voi vain kokea.
Kasitonnin Kangasalalla sijaitsevalla työhuoneella on valmistumassa julkinen teos Helsingin kaupungille. Massiivinen, puusta tehty, kimalteella päällystettävä flyygeli on määrä ripustaa helsinkiläisen virastotalon kattoon.
Taide yllättää
Nyt Kasitonnin Kangasalalla sijaitsevalla työhuoneella on valmistumassa julkinen teos Helsingin kaupungille. Massiivinen, puusta tehty, kimalteella päällystettävä flyygeli on määrä ripustaa helsinkiläisen virastotalon kattoon. Flyygeli on ollut työn alla kolme kuukautta ja toiset kolme on vielä edessä.
Julkisissa taidehankkeissa Kasitonni joutuu usein pohtimaan, minkälainen teos sopii minnekin. Idea flyygeliin tuli lasikattoisesta tilasta: mitä lasikaton läpi voisi pudota? Toisaalta taiteilija uskoo, että liika räätälöinti vie teokselta särmää.
Yksi valmiista teoksistani päätyi Valtiovarainministeriöön, jolloin mietin aluksi, ettei se sovi lainkaan niin viralliseen tilaan. Sain kuitenkin positiivista palautetta pukumiehiltä. Sen myötä olen alkanut miettiä, että mitä virallisempi imago tilalla on, sitä hullumpi teos sinne pitää tehdä.
Kasitonni toivoo, että taiteen positiivisista vaikutuksista puhuttaisiin enemmän, sillä taiteelle on hänen mielestään tarvetta.
– Se tekee väkisinkin aivoille hyvää, että näkee todellisuuden välillä yllätyksellisestä tai vähän vinksahtaneestakin näkövinkkelistä.
Bongaa nämä julkiset taidekohteet Suomesta
Arabianranta
Suomen ensimmäinen asuinalue, jossa on sovellettu prosenttiperiaatetta. Arabianrannassa kannattaa vaeltaa sekä päivällä että hämärässä, jolloin muun muassa Robert Wilsonin suunnittelema Tapio Wirkkalan puisto hohtaa taianomaisesti.
Evoluutio
Jaana Partasen ja suunnittelutoimisto Pa-lan teos Evoluutio on valtava 1400 m² lasitaideteos ja Kuopion uuden viisikerroksisen Kaarisairaalan julkisivu. Lääketieteellisten mikroskooppikuvien suurennoksista luotu teos on vaikuttava. Aika näyttää, millainen vaikutus taiteella on sairaalan asiakkaisiin ja työntekijöihin, jotka eivät näe sairaalan paraatipuolelta ulos ilman, että taide on heidän ja maiseman välissä.”
Oulun Toripolliisi
Oulun poliisipatsas on veistos, johon kaupunkilaiset ovat sitoutuneet alusta asti, koska se pantiin alulle keräysvaroin. Pulleasta leppoisasta poliisista on tullut kaupungin symboli. Se on matalalla jalustalla, joten sitä voi ottaa kädestä kiinni ja sen kanssa pääsee samaan kuvaan. Ja se on sijoitettu viisaasti ihmisten kulkureitille lähelle kauppahallia, kävelykadun ja merimaiseman väliin.
Tapio Wirkkalan mukaan nimetty design-puisto Helsingin Arabianrannassa on osa Helsingin taidemuseon julkisen taiteen kokoelmaa.
Kuva: Helsingin kaupunki
Suositukset: Minna Joenniemi
Teksti: Aurora Airaskorpi
