Tiesitkö tämän muotoilijoiden työstä?

Työn paloa, kiiresumaa, uuden työn hakemista ja luottoa omaan työhön. Pienyrittäjien ja friikkujen epävarmuutta. Ornamon työmarkkinakyselyyn vastasi alkuvuodesta 480 muotoilijaa eri aloilta. Korona-aika myllersi muotoilijoidenkin työelämää, ja pitkän tauon jälkeen muotoilualan töitä on taas hyvin tarjolla.

1. Luottamus tulevaisuuteen vahvistui

Vuodenvaihteessa tehty muotoilijan työ -kysely vahvistaa, että koronapandemian pahimmat vaikutukset alkavat olla muotoilijoiden työelämässä takanapäin. Muotoilijoiden luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut, sillä 86 prosenttia alan palkansaajista piti työpaikkansa säilymistä varmana. Lomautuksia ja irtisanomisia pitää mahdollisina tai todennäköisinä enää 14 prosenttia. Suhdanteiden parantumisesta kielii sekin, että moni etsii nyt uutta työpaikkaa. 

2. Muotoilu vie mennessään   

Muotoilijat kokevat työnsä merkityksellisenä, olipa kyseessä sitten palkansaaja, mikroyrittäjä tai friikku. Innostunut suhtautuminen työhön näkyy sivutöiden yleisyytenä – monet tekevät projekteja toisille työnantajille, tai hankkivat oman y-tunnuksen. Oma yritys startataan usein jo opiskeluaikana, ja se on myös keino toteuttaa omia ammatillisia intohimoja oman leipätyön ohessa tai eläkkeellä. 

Vinkki: Olethan muistanut huomioida kilpailukieltoehdot työsopimuksessa ja muissa sopimuksissa? Työsopimuslaki kieltää työnantajaa vahingoittavan kilpailun työsuhteen aikana, mutta sopimuksilla kilpailukieltoehtoa voidaan laajentaa. Tarkista siis aina huolellisesti kilpailukieltoehdon sisältö ja varmista, että ymmärrät sen vaikutuksen muihin töihin.

Sivutoiminen yrittäjyys on myös keino testata omaa liikeideaa tai kokeilla siipiään yrittäjänä.  

3. Ansiotaso pysyi samana  

Muotoilualan ammattilaisten kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 770 euroa ja mediaani 3 650 euroa kuukaudessa. Muotoilijoiden ansiotaso on siten korkeampi kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden, mutta selvästi vähempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien keskimäärin.  

Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti, että palkka on liian pieni suhteessa työtehtäviin. Palkkausjärjestelmässä on muutakin kohennettavaa, sillä 42-45 prosenttia ei pidä työpaikan palkkarakennetta oikeudenmukaisena eikä hyvistä suorituksista palkita riittävästi. Lisäksi 36-38 prosenttia kertoi, että palkkaus ei ole kannustava ja siihen on vaikea vaikuttaa. 

Muotoilualalla ansiotasoon vaikuttaa mm. asuinpaikka, ikä, työkokemus sekä suunnitteluala ja asema. Kyselyyn vastanneiden perusteella palvelumuotoilijat ansaitsivat eniten ja tekstiilisuunnittelijat vähiten.    

Vinkki: Tutustu Ornamon palkkatilastoihin

Muotoilijat toivovat enemmän palautetta esihenkilöiltään. Vain 47 prosenttia palkansaajista totesi saavansa riittävästi palautetta.  

4. Työpaikat joustavat, mutta työtä leimaa kiire  

Lähes neljännes palkansaajista sanoi, että jatkuva kiire ja työaikapaineet haittaavat työskentelyä. Kiire ja kireät aikataulut, mikä johtuu osittain usean eri asian tekemisestä yhtä aikaa, eivät muuttuneet edellisestä vuodesta. Osalla työntekijöitä ongelmien taustalla on etätyönteon äkillinen lisääntyminen, mikä aiheuttaa haasteita esimiehille ja töiden organisointiin.  

Myönteistä epidemiakriisissä on muotoilijoiden työssä ollut se, että häiritsevät työn keskeytykset ovat etätöissä joillakin vähentyneet.  

Kyselyyn vastanneiden mukaan työpaikoilla joustetaan hyvin elämäntilanteiden mukaan. Työnantajat ja terveydenhuollon palvelut tukevat työhyvinvointia ja työpaikoilla on otettu huomioon työn fyysinen kuormittavuus, vaikka parantamisen varaa on edelleen.  Sen sijaan palkansaajien arviot esihenkilöiltään vaihtelevat. Muotoilijat toivovat eritoten palautetta esihenkilöiltään.

5. Työpaikkoja on runsaasti tarjolla

Muotoilualan työmarkkinat ovat pahimpien koronavuosien jälkeen alkuvuodesta vilkastuneet. Kyselyn mukaan muotoilualan töitä eri alojen yrityksissä oli vuoden alussa jälleen paljonkin tarjolla. Kyselyn mukaan työntekijöitä palkanneita työpaikkoja on enemmän kuin työntekijöitä vähentäneitä työpaikkoja.  

Samaan aikaan halukkuus työpaikan vaihtoon on vilkastunut, mikä kertoo suhdanteiden parantumisesta. Kyselyn mukaan jopa puolet muotoilijoista aikovat vaihtaa työpaikkaa tai pitää sitä mahdollisena seuraavan kahden vuoden aikana. Osa haluaa muutoksen nykyiseen työhönsä huonon työilmapiirin tai palkan vuoksi. Osa vastaajista haluaa kehittää osaamistaan ja uraansa muualla; jotkut vastaajista pitää nykyisiä työtehtäviä itselleen sopimattomina.  

Vinkki: Muotoilualan avoimet työpaikat löytyvät Designduuneista

6. Palkansaajat työskentelevät isoilla työnantajilla  

Kysely osoittaa selvästi, että valtaosa muotoilijoista tekee suunnittelutyötä isoilla työnantajilla monenlaisissa työyhteisöissä ja tiimeissä eri puolilla Suomea. Vastaajat työskenteiivät mm. konsultoinnin, tuotekehityksen, suunnittelun ja opetuksen parissa. Myös markkinointi, tutkimus- ja kehitystyö, strateginen suunnittelu ja johtotehtävät kuuluvat vastanneiden työtehtäviin.  

Kyselyn mukaan 76 prosenttia palkansaajista työskenteli yksityisissä yrityksissä ja 20 prosenttia julkisyhteisöissä. Vastaajat työskentelevät monilla eri aloilla: teknologiateollisuudessa, ohjelmistoalalla, rakentamisen alalla, kalustealalla tai oppilaitoksissa sekä valtiolla ja kunnissa.  Muotoilua hyödynnetään varsin monilla eri aloilla, jotka ovat suurimpia muotoilijoiden työllistäjiä.

7. Työttömyys pienentyi

Kyselyyn vastanneista työttöminä oli seitsemän prosenttia, mutta osuus oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömistä 40 prosenttia oli ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Kelan työttömän perusrahaa tai työmarkkinatukea sai 30 prosenttia. Alan työttömien aktiivisuutta työnhaussa osoittaa se, että puolet voisi muuttaa työpaikan perässä. Lähes yhtä moni olisi valmis vaihtamaan ammattia.

VINKKI: Oletko muistanut huolehtia työttömyysturvastasi? Voit liittyä Ornamon kautta KOKO-kassan jäseneksi, mikä turvaa ansiot lomautuksen tai työttömyyden ajalta. Voit liittyä kassaan myös opiskeluaikana tehdessäsi kesätöitä.

8. Mikroyrittäjät ja friikut kokevat työn imua, mutta huolta toimeentulosta

Kyselyyn vastanneita mikroyrittäjiä oli 27 prosenttia, joista 68 prosenttia toimi kokopäiväisesti. Ansiotaso kyselyyn vastanneilla on niukkaa, sillä vain 40 prosentissa yrityksiä liikevaihto ylitti 50 000 euroa, mikä työllistäisi ja takaisi riittävän toimeentulon yhdelle henkilölle kokopäiväisesti

Runsaalla 40 prosentilla yrittäjistä oli vain alle kymmenen toimeksiantoa vuonna 2021. Vajaalla 40 prosentilla toimeksiantojen määrä oli 10-29 ja vain runsaalla viidenneksellä se nousi vähintään 30 toimeksiantoon. Myös työtuntilaskutuksen haarukka on lavea: vuonna 2021 yrittäjistä 36 prosenttia laskutti alle 60 euroa, 30 prosenttia 60–79 euroa ja 35 prosenttia vähintään 80 euroa.

Lähes 70 prosenttia yrittäjistä kokee myönteistä työn imua ja on tyytyväinen yrittäjyyteen. Silti miltei puolet yrittäjistä on kokenut taloudellista ahdinkoa ja yli 40 prosentilla on esiintynyt työperäistä uupumusta. Kolmasosa kärsii ammatillisesta yksinäisyydestä. Alhainen tulotaso ja korkea toiminnan laskutusaste ovat osasyynä myös yrittäjien ensisijaisen sosiaaliturvan alimitoitukseen, mitä rahoitetaan yrittäjien maksamilla lakisääteisillä YEL-vakuutusmaksuilla. Kyselyjen käytännössä lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä oli alimitoittanut YEL-maksujen pohjalla olevat työtulonsa.