Muotoilijat tuovat kestävän kehityksen näkökulmaa kouluopetukseen

Muotoilijat Silvia di Iorio, Sanni Koppanen ja Riku Tulkki ovat työssään kiinnostuneita vastuullisesta muotoilusta. He lähtivät Designakatemia-hankkeeseen jakamaan muotoilun tutkivia menetelmiä ja kestävän kehityksen osaamistaan koulumaailmaan. Muotoilijoiden tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa eri ikäisille oppilaille muotoilukurssi, joka integroitiin helsinkiläisten koulujen normaaliin opetukseen. Opettajat asettuivat kurssien aikana tarkkailijan rooliin ja saivat muotoilijoilta uusia menetelmiä omaan työhönsä.

Muotoilukasvatus tuo kouluun kriittistä, mutta empaattista ajattelua, joka edistää oppilaiden omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista. Koulujen opetussuunnitelman perusteiden yksi tavoite on saada oppilaat osallisiksi koulutyön kehittämiseen. Opetuksessa on kuitenkin totuttu ylhäältä alaspäin annettavan opettamisen ja uusien toimintatapojen tuominen mukaan ottaa aikansa.

Muotoiluajatteluun ja muotoilun menetelmiin perustuvassa kasvatuksessa unohdetaan oikeat vastaukset eikä tieto löydy opettajalta, vaan oppilaan omasta kyvystä jäsentää olemassa olevaa ja keksiä uutta. Muotoilukasvatus tuo kouluihin uusia menetelmiä ryhmässä ajatteluun, vuorovaikutukseen ja visuaaliseen itseilmaisuun.

“Opin muotoilukurssilla, että pitää suunnitella paljon ennen kuin alkaa tehdä töitä, ja aina voi mennä takaisin suunnittelukohtaan. Ajattelin enemmän ja luovemmin”, Apollon yhteiskoulun lukiolainen kommentoi Silvia di Iorion pitämää muotoilukurssia.

Apollon lukiossa tutkittiin di Iorion johdolla kestävää kehitystä ja vastuullisuutta muun muassa muovin kautta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen ensimmäisen muovitehtaan Sarviksen perustamisesta. Oppilaita puhuttelivat niin muovilautat valtamerissä kuin muovikrääsän turha tuotanto sekä kiertotalouden mahdollisuudet pakkausteollisuudessa. Teemaa tarkasteltiin samaistumalla suunnittelutehtävässä eri näkökulmiin, joita oman näkemyksen lisäksi haettiin myös vähittäiskaupan, eläinten ja presidentti Trumpin näkökulmien kautta. Käyttäjälähtöinen suunnittelu tuli tutuksi harjoitteiden avulla.

Designakatemia-hanke tukee tasa-arvoista oppimista, jossa osallistavat menetelmät nostavat esiin luovaa osaamista, joka joillakin voi olla vielä piilossa.

”Tehtäväni kuului kurssin lisäksi myös arvioida oppimista. Huomasin, että itse näin herkemmin taitoa ja lahjakkuutta myös levottomissa oppilaissa. Koulun ulkopuolisena asiantuntijana ja muotoilijana taitaa kiinnittää ihmisessä eri asioihin huomiota kuin opettajana. Muotoilukasvatuksessa annetaan oppilaiden ajatusten mennä ensin moneen suuntaan, johon opettajat eivät ole työssään niin tottuneita. Muotoilijan ammattitaitoa onkin juuri saada villeistäkin ajatuksista kiinni ja saavuttaa niiden avulla uudenlaista oppimista ja vaihtoehtoisia lopputuloksia yhden totuuden sijaan”, Silvia di Iorio kertoo.

Arabian peruskoulun seiskaluokkalaiset tutustuivat Riku Tulkin johdolla arktisen muotoilun käsitteeseen. Koulun lukuvuoden kattavana teemana oli hyvinvointi. Tulkin muotoilukurssin tavoitteeksi tiivistyi parantaa Arabian peruskoulun hyvinvointia tilasuunnittelun keinoin. Kurssi alkoi lähiluontoon tutustumalla ja siitä inspiroitumalla. Arktisuutta tarkasteltaessa koulussa esiin nousivat viileä ilma, kovat pinnat, pimeys ja kestävyys. Oppilaat lähtivät kurssin aikana suunnittelemaan luonnonmukaisempia paikkoja rentoutumiseen välitunneilla.

”Lähdin intohimolla mukaan hankkeeseen, joka poikkeaa täysin muotoilijan työstäni. Tästä on varmasti minulle hyötyä myös tulevaisuudessa”, arktiseen muotoiluun perehtynyt Riku Tulkki pohtii. Hän toimii parhaillaan väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa tutkien tulevaisuuden työympäristömuutosta.

Arabian peruskoulun seiskaluokkalaiset oppivat muotoilija Riku Tulkin johdolla ajattelemaan miten tilasuunnittelulla voi vaikuttaa hyvinvointiin kouluympäristössä. Kuva: Tani Simberg

”Muotoilukasvatus kiinnostaa laajasti. Designmuseo ja Arkkitehtuurimuseo ovat luomassa valtakunnallista arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskusta. Harrastamiseen ollaan kehittämässä niin sanottua Suomen mallia, joka voisi osaltaan tarjota mahdollisuuksia muotoiluoppimiseen koulupäivän yhteydessä. Designmuseo ja Ornamo tekevät pioneerityötä hankemuodossa. Kouluilla ei ole opetuksessa paljoa liikkumavaraa eikä tarpeeksi resursseja esimerkiksi digitaalisten laitteiden ja uusien menetelmien käyttöönottoon. Opettajat ovat ottaneet muotoilukasvatuksen innokkaina vastaan ja muotoilukurssit toimivat usein sysäyksenä pitempikestoiselle tutkimustyölle oppilaiden kanssa”, Designmuseon museolehtori Hanna Kapanen kertoo.

Vallilan ala-asteen ekaluokkalaisten muotoilukurssin toteuttanut Sanni Koppanen on koulutukseltaan sekä muotoilija että käsityön ja kuvataiteen opettaja.

”Olen etuoikeutetussa asemassa todistamassa muotoilukasvatuksen rantautumista ja kehitystä koulujen arjessa. Kentällä tapahtuu paljon, ja opettajien kiireisestä arjesta johtuen uusien trendien ja kasvatuspakettien omaksuminen saattaa tuntua raskaalta. Muotoilukasvatus ei ole ohimenevä ilmiö, vaan se on tosi hyvä työkalu, joka helpottaa koulun arkea”, Sanni Koppanen sanoo.

Sanni Koppanen ideoi Vallilan koulun muotoilukurssin sisällön yhdessä kahden yhteisopettajuutta harjoittavan luokanopettajien kanssa. Kurssi sai nimekseen Itämeri-ilmiö ja sen keskiössä olivat luonto, sankaruus, vaikuttamisen mahdollisuus sekä empatia. Lapset pääsivät kasvattamaan suolakiteitä, suunnittelemaan itselleen sankariviitan ja Itämeri-ilmiö logon sekä valmistamaan myyntituotteiksi biohajoavia koristeita, joilla tuettiin Itämeren suojelukampanjaa.

Muotoilija Sanni Koppasen johdolla Vallilan koulun ekaluokkalaiset tutustuivat Itämereen liiittyviin ilmiöihin ja lopputuotteiksi syntyi myös ekologisia myyntituotteita. Kuva: Tani Simberg

Teksti: Petra Ilonen

Linkkejä:
Muotoilupakki – työkaluja ja esimerkkejä muotoilukasvatukseen.
Riku Tulkin muotoilukurssii Arabian peruskoulusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelevat Suomen mallia.