Muotoilu tuo uusia työkaluja koulun arkeen

Designmuseon ja Ornamon luotsaama Designakatemia vierailee vuosittain kolmessa helsinkiläiskoulussa. Designakatemian vaihtuvat muotoilijat jakavat peruskoulun ja lukion opettajille ammatillista osaamistaan soveltamalla opetukseen muotoiluprosessia ja yhteissuunnittelun menetelmiä. Oppilaat saavat hypätä muotoilijan saappaisiin ja tarkastella ympäristöä muotoilijan linssien läpi. Muotoilukasvatus tuo uusia työkaluja ilmiöpohjaiseen opetukseen Helsingissä.

Vaatesuunnittelija Helmi Hagelin nosti yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja tasa-arvokysymykset tutkimusaiheiksi Helsingin kuvataidelukiossa pitämällään muotoilukurssilla. Pukeutumisen sosiologisen ulottuvuuden tarkastelu herätti lukiolaiset pohtimaan arvojaan, niiden merkitystä muotoilussa sekä vaikuttamisen keinoja vaatesuunnittelussa. Helmin toteuttama vaatesuunnittelun kurssi oli osa kuvataiteen apulaisrehtori Tuttu Sillanpään vetämää laajempaa pukusuunnittelun kokonaisuutta.

“Lukioikäisissä nuorissa korostuu yksilöllisyys, joten oli tärkeää antaa suunnitteluprosessissa tilaa yksilöllisille aiheille. Muotoilutyössä oleellisen tarkastelun ja arvioinnin aikana harjoittelimme tarkastelemaan kriittisesti omaa työtä”, Helmi kertoo ja jatkaa:

“Kurssini alkoi aivojen herättelytehtävällä – mikä ärsyttää eniten? Luonnollisesti esiin nousi muun muassa pandemia ja huono sää. Kun itseään kiinnostava aihe oli löytynyt, lähdimme etsimään sopivaa vaikuttamisen keinoa vaatesuunnittelun tueksi. Kurssin aikana kävi ilmi, että opiskelijat olivat erittäin tietoisia ympäröivästä maailmasta ja moni halusi käsitellä nimenomaan yhteiskunnallista aihetta, kuten polarisoitunutta sukupuolijärjestelmää ja esimerkiksi Venäjän korruptoitunutta tilannetta. Kurssilla tärkeää oli se, että kaikki saivat kertoa näkemyksensä luontevalla tavalla ja oppivat suunnitteluprosessin eri vaiheineen.”

Suunnitteluprosessi huipentui pukusuunnittelun kurssin luonnoksia esittelevän yhteisnäyttelyn Ärsyttävää rakentamiseen Designmuseoon. Samaan aikaan esillä ollut museon päänäyttely Intiimin kosketus oli suunnitteluprosessin alussa toiminut oppilaiden inspiraationa antaen esimerkkejä aiheisiin ja niiden käsittelyyn.

Muotoilijana ihmisten ja asioiden välillä

Muotoilijat ovat omassa projektimaisessa työssään tottuneet tiukkoihin aikatauluihin, mutta opettajille määritetyt oppituntien vähäiset suunnitteluajat yllättivät Designakatemian muotoilijan Julianna Nevarin Apollon yhteiskoulun vierailulla.

Yhteiskehittämisen asiantuntijana Julianna havaitsi heti aika- ja resurssipulan haasteina, jotka piti ratkaista ennen taito- ja taideaineiden opintokokonaisuuden osaksi ajatellun muotoilukurssin aloittamista. Osin jo valmiin oppimissisällön muotoilemiseksi tarvittiin yhteissuunnittelua kuvataiteen, käsityön, musiikin ja ilmaisutaidon opettajan kesken. Julianna hyppäsi lyhyessä suunnitteluvaiheessa luonnollisesti ratkaisukeskeisen projektijohtamisen rooliin, toimien kuin liimana ihmisten ja asioiden välillä.

”Opin yhteisopettajilta erilaisia pedagogisia toimintatapoja. Esimerkiksi ilmaisutaidon opettaja, Elina Niskaselta opin oppilaiden kohtaamisen piirissä. Kyseessä oli yksinkertainen tapa aloittaa ja lopettaa tunti jakaen ajatuksia tai kuulumisia vuorotellen. Se toimi niin hyvin, että seuraavilla oppitunneilla, joissa olin mukana, piiriydyttiinkin sitten alkuun ja loppuun”, Julianna kertoo.

Designakatemian kurssit kumpuavat ajatuksesta, että asioita ei voi oppia liian valmiiksi pureskeltuina, ylhäältä alas opetettuina. Muotoilija on koulussa ikään kuin oppilaan rinnalla, ja tuo heidän näkemyksiään esiin. Tämä tukee koulun opetussuunnitelman tavoitteita oppilaslähtöisyydestä, jolla tavoitellaan oppilaiden yhteistoiminnallisuutta ja osallisuutta.

Muotoiluoppimisessa asioiden ymmärtäminen ja niistä oppiminen vaatii ajatusten voimakasta ravistelua sekä kriittistä suhtautumista ympäristöön ja sen ilmiöihin. Tutkittua tietoa ja omia havaintoja jäsennellään muotoiluprosessissa, jonka avulla luodaan jotain uutta tai parannetaan jo olemassa olevaa. Luova kehittäminen tuo oppimiseen mukaan hauskuuden ja estetiikan. Designakatemiassa on aiemmin mm. suunniteltu koulun pihojen toiminallisuutta, tehty graafisia opasteita ja kehitetty uusia keinoja koulukiusaamisen ehkäisyyn.

”Muotoilu tarjoaa turvallisen prosessin, johon nojata ja jonka turvin voi antaa oppilaille aika paljonkin vapauksia toteuttaa itseään. Omalla kurssillani huomasin iloitsevani vilpittömästi oppilaiden luovuuden määrästä. Se oli loputonta, ja ilo ylitsevuotavaa. Miten näitä luovia ideoita voitaisiin hyödyntää yhä enemmän niin koulun arjen, kuin sen ympäristön ja palveluiden kehittämisessä? Kurssilla syntyi ideoita ja konsepteja, joita voisin hyvin nähdä hyödynnettävän koulun identiteetin esiintuomisessa jo koulujen rakennushankkeissa”, Julianna Nevari visioi.

Yhteissuunnittelun voimaa

Sisustusarkkitehti Kristina Saajanaho toteutti Designakatemialle suunnittelemansa muotoilukurssin Vuosaaren Puistopolun alakoulussa. Kolmos- ja nelosluokan yhteisellä kurssilla oli 44 lasta, joiden huomion Kristina otti välittömästi haltuun hauskalla tehtävällä.

”Pyrin toteuttamaan muotoilukurssin mahdollisimman interaktiivisesti ja luomaan rennon ja turvallisen ilmapiirin. Tunnustelin, millainen ryhmädynamiikka luokassa syntyy ajatuksia avaavalla suunnittele uudenlainen banaaninavaaja -tehtävällä”, Kristina kertoo.

Pienryhmissä toteutetussa tehtävässä oppilaille tuli tutuksi muotoiluprosessi, joka perustuu ideointiin, luonnosteluun, mallintamiseen, testaukseen ja lanseeraukseen.

”Pohdimme mikä on totuttu tapa tehdä asioita, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään, ja millainen voima yhteissuunnittelulla on. Tavoitteena oli samalla saada tietoa lasten erilaista tavoista toimia ja ajatella, jotta pystyin toteuttamaan muotoilukurssin niin, että kaikki oppilaat käyvät sen innoissaan läpi”, Kristina jatkaa.

Muotoilukasvatuksen päämääränä on sitouttaa oppilas koulutyön sisältöihin ja saada hänet kokemaan aihepiiri omakseen valintojen, kysymysten, ajattelun ja vaikuttamisen avulla. Yhteissuunnittelulla voi paitsi vaikuttaa ihmisen kokemukseen omasta ympäristöstä, myös oppia työskentelemään eriävien näkökulmien parissa. Sen avulla esiintuodaan jokaisen omaa ääntä.  

”Muotoiluprosessi on uudenlainen ryhmäyttävä oppimiskokemus. Puistopolun muotoilukerhossa saimme koululta mieluisan suunnittelukohteen. Piha oli pelkkää asfalttia, ja sinne oli hyvä keksiä uusia aktiviteetteja. Alkuun pohdimme millainen asenne muotoilijalla voisi olla, kun hän lähtee luovaan prosessiin. Teimme paperista kullekin yksilölliset muotoilijan silmälasit muistuttamaan siitä, että tässä prosessissa saa olla luova, hullutella ja epäonnistuakin”, Kristina kertoo.

Tyhjää koulun pihaa tutkittiin kysymysten, valokuvien ja pihakartan avulla. Sen jälkeen edettiin muotoiluprosessia noudattaen kohti prototyyppejä ja lopullista pihasuunnitelmaa. Designakatemiassa itse prosessi on yhtä tärkeää kuin lopputulos.

Designakatemia on Helsingin kaupungin tukemaa toimintaa, joka on alkanut vuonna 2010. Ornamo vastaa Designakatemian muotoilijayhteistyöstä ja Designmuseo tukee pedagogista suunnittelua sekä toteuttaa kurssiin liittyvää opetusta museossa. Designakatemia on tuottanut Opinkirjon kanssa yhteistyössä muotoilukasvatuksen oppimateriaaleja, jotka ovat vapaasti opettajien ja muotoilijoiden käytettävissä.