Muotoilujohtajuutta muovaamassa
Muotoilujohtajan toimenkuva on vasta muotoutumassa monessa yrityksessä, ja työtä tekevät johtajat ovat taustoiltaan kirjava joukko. Parhaimmillaan muotoilujohtaja vaikuttaa koko organisaation tekemisen tapaan ja tuo siihen uusia toimintamalleja.
”Usein muotoilija ei piirrä viivaakaan projektin aikana, mutta on silti tehnyt muotoilijan työn kyseisessä hankkeessa”, WSP:n muotoilujohtaja Mari Siikonen sanoo.
”Muotoilujohtajan työ on ennen kaikkea eräänlaista maaperän muokkausta. Se tarkoittaa muotoiluajattelun ja muotoilun menetelmien käytön tuomista ideointiin ja suunnitteluun”, Siikonen jatkaa.
Yhdyskuntasuunnitteluun, julkiseen ympäristöön, kiinteistöihin, siltoihin ja teollisuuden projekteihin keskittynyt WSP on edelläkävijä muotoiluosaamisen käyttämisessä. Yrityksessä on ollut muotoilijoita 1980-luvulta lähtien, ja vuodesta 2003 talossa on ollut oma muotoiluyksikkö Design Studio. Se tarjoaa muotoilu-, valaistus- ja taidekonsultointia kaikilla WSP:n aloilla.
Siikonen toimi kymmenen vuotta yksikön päällikkönä ennen siirtymistään koko WSP Finlandin muotoilujohtajaksi. Nyt Design Studiota vetää Pia Salmi, jonka kanssa Siikonen tekee tiivistä yhteistyötä. Heillä molemmilla on teollisen muotoilijan koulutus.
Kysyntää kokonaisnäkemykselle
”Olemme sparranneet insinöörejä poikkitieteellisen ajatteluun ja muotoilun menetelmien hyödyntämiseen yhteissuunnittelussa. Projekteissamme on aina mukana eri alojen osaajia”, Pia Salmi sanoo.
Siikonen ja Salmi painottavat kokonaisnäkemystä. Muotoilijat ajattelevat sekä loppukäyttäjien että WSP:n asiakkaiden tarpeita ja pyrkivät palvelemaan niitä mahdollisimman hyvin. Käyttäjän näkökulma ei puutu talon muiltakaan työntekijöiltä, mutta muotoilijat ovat sen suhteen ammattilaisia.
”Muotoilujohtajalle on tärkeää osata keskusteluttaa eri alojen ihmisiä keskenään ja saada heidät pyrkimään yhteiseen päämäärään”, Siikonen tiivistää.
WSP:llä työskentely on vahvasti projektiluonteista, ja Siikosenkin työstä 80 prosenttia on projektitoimintaa sen eri muodoissa. Loput 20 prosenttia on koko WSP Finlandin muotoilujohtajuutta, mikä tarkoittaa WSP:n erottuvuuden edistämistä suhteessa kilpailijoihin.
Tarvetta verkostoitumiselle
Muotoilujohtajuus on nuori ja toistaiseksi tarkasti määrittelemätön toimenkuva, mistä osaltaan kertoo muotoilujohtajan töitä tekevien kirjava tausta. Siikonen ja Salmi ovat itse ajan kuluessa määritelleet omat työnkuvansa.
Siikosen mielestä eri yritysten ja toimialojen muotoilujohtajien olisi syytä verkostoitua, koska sitä kautta kehittyvän työn kuva selkeytyisi. ”Olisi hyvä, että ammattiin valmistuvat muotoilijat kiinnittäisivät huomiota myös johtamisajatteluun ja opiskelisivat johtamista”, Siikonen sanoo.
”Samoin projektitoimintaan liittyvät taidot kuten kokousmuistion laatiminen ovat tärkeitä, koska projekteissa on paljon hallinta- ja koordinointityötä.”
Muotoiluosaamista kaksikko pitää silti ehdottoman tärkeänä, koska arjen työn sisällön ymmärtäminen antaa valmiudet johtaa muotoilijoiden toimintaa. Omaa työtään Siikonen ja Salmi pitävät erittäin motivoivana.
”Muotoilujohtajuus antaa mahdollisuuden vaikuttaa ihmisten arkeen ja elämänlaatuun”, Mari Siikonen sanoo.
Huonojen kompromissien välttäjä
Frameryn toimitusjohtaja Samu Hällforsin työtä on kokonaisvaltaisen käyttäjäkokemuksen ymmärtäminen. Kuva: Anni Koponen
”Tärkein tehtäväni on varmistaa, että emme tee huonoja kompromisseja tuotteessamme”, Frameryn muotoilujohtaja Samu Hällfors sanoo.
Vuonna 2010 aloittanut Framery tarjoaa puhelinkoppeja avotoimistoihin. Kopeille on Hällforsin mukaan tarvetta, koska 60 prosenttia avotoimistossa työskentelevistä pitää ääniä ja yksityisyyden puutetta työnsä ärsyttävimpänä puolena. Frameryn kopin avulla puhemelu saadaan suljettuun tilaan ja samalla ihmisille tarjotaan rauhallinen, yksityinen paikka tehdä töitä.
”Meidän pitää ymmärtää mitä asiakas tarvitsee ja miten hän käyttää tuotetta. Estetiikka, ergonomia ja akustiikka pitää saada yhteen pakettiin. Muotoilujohtajan työ on kokonaisvaltaisen käyttäjäkokemuksen ymmärtämistä ja muotoilua”, Hällfors sanoo.
Hällfors on viittä vaille valmis tuotantotalouden diplomi-insinööri. Puhelinkoppi on hänen ja arkkitehti Sini Koiviston muotoilema – alkuperäinen muotoilukonsepti on Koiviston tekemä, varsinainen tuotemuotoilu on Hällforsin käsialaa. Jatkossa muotoilupalveluiden ostaminen talon ulkopuolelta tulee luultavasti taas ajankohtaiseksi uuden tuotteen suunnittelussa.
Yrittäjyys tuo uutta näkökulmaa
”Vaikka en ole koulutukseltani muotoilija, ymmärrän muotoilua ja pystyn toteuttamaan sitä. Muotoilujohtajan ei välttämättä tarvitse itse olla hyvä muotoilija”, Hällfors sanoo. ”Lisäksi pitää olla kyky kyseenalaistaa omia ratkaisuja, jotta todella näkee eri käyttäjien tarpeet tuotteen suhteen.”
Esimerkiksi Hällfors antaa vierailun New Yorkissa Twitterin toimistossa, joka on yksi Frameryn asiakkaista. Siellä muotoilujohtaja huomasi, että työntekijät olivat kopissa 2–3 tuntia Frameryn ennakoiman 15 minuutin sijaan. Koppia piti kehittää niin, että ilmanvaihto toimii tehokkaammin ja lämpötila pysyy sopivana vaikka koko päivän työskentelyn ajan.
Insinööritausta antaa Hällforsin mukaan laajan näkemyksen koko tuotantoprosessiin. Onnistuneessa tuotteessa teollinen valmistettavuus, tuotteen logistinen toimivuus ja helppo asennettavuus lyövät kättä muiden ominaisuuksien kanssa.
”Olen yrittäjänä mukana yhtiössä, mikä osaltaan vaikuttaa myönteisesi rooliini muotoilujohtajana. Osaan katsoa asioita myös taloudelliselta kannalta.”
Tarkkaa tietoa käyttäjistä
Psykologi Sauli Laitinen työskentelee muotoilujohtajana mittauslaitteistaan tunnetussa Vaisalassa.
kuva: Anni Koponen
Vaisala tekee mittauslaitteita ja -järjestelmiä, joilla tarkkaillaan sää- ja keliolosuhteita sekä teollisuuslaitosten olosuhteita. Kyse on ammattilaislaitteista, kuluttajatuotteita Vaisalalla ei ole.
Nyt muotoilupäällikkönä työskentelevä Sauli Laitinen tuli Vaisalaan seitsemän vuotta sitten, jolloin yhtiössä oli ahkerasti mietitty strategiaa. Laitteiden ja järjestelmien hyvää mittatarkkuutta, laatua ja luotettavuutta asiakkaat pitivät itsestään selvinä, mutta mahdollisuuksia löytyi laitteiden käytettävyyteen liittyvästä tarkoituksenmukaisuudesta ja miellyttävyydestä. Siihen alettiin panostaa.
”Keskeinen kysymys on se, miten keräämme tietoa käyttäjiemme nykyisistä tarpeista ja uusista mahdollisuuksista sekä muokkaamme tämän tiedon tuotekehitystä tukevaan muotoon”, nelisen vuotta User Experience -tiimiä johtanut Laitinen sanoo.
Laitisen koulutustausta on yllättävä: hän on psykologian maisteri.
”Psykologi on ammattilainen ihmisen toiminnan ymmärtämisessä ja tutkimisessa”, hän vastaa.
Laitisen mukaan käyttäjätutkimuksen, vuorovaikutussuunnittelun ja muotoilun kokonaisuuden pyörittäminen on muotoilujohtajan työssä keskeistä. Työ on jatkuva prosessi. ”Tiimimme toimii tuotekehitysprosessin yhtenä keskeisenä moottorina”, muotoilupäällikkö sanoo.
Monipuolista osaamista
Vaisalassa muotoilu kulkee hyvin yksityiskohtaisella tasolla käytettävyyden kohdalla. Yksi esimerkki on huoneilman hiilidioksiditasoa ja lämpöä mittaava lähetin, jonka seinään asentamisen virheettömyyttä ja nopeutta hiottiin huolellisesti käytettävyyden arvioinnissa. Näistä ja muista muotoiluun liittyvistä asioista kerättiin kasvokkain palautetta yli sadalta ihmiseltä projektin aikana.
Laitisen mielestä muotoilujohtajan työ vaatii monenlaista osaamista. Pitää olla vahva näkemys muotoilun menetelmistä ja prosesseista, osaamista saattaa loppukäyttäjät ja eri alojen asiantuntijat yhteen sekä taito ohjata luovaa yhdessä tehtävää ideointia ja ongelmanratkaisua.
”Muotoilijalla pitää myös olla omia ihanteita ja asioita, joita hän ajaa. Tärkeää on taito ymmärtää, mihin kamppailuihin lähtee mukaan ja missä ei myy periaatteitaan”, Laitinen sanoo.
Vaisalan asiakkaat ovat yhä vaativampia käytettävyyden ja tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Laitisen analyysin mukaan vaatimustason nousu juontaa juurensa kuluttajatuotteisiin. Ihmiset ovat vapaa-ajallaan tottuneet hyvältä näyttäviin ja sujuvasti toimiviin läppäreihin, älypuhelimiin ja ohjelmistoihin. Samaa odotetaan työssä käytettäviltä tuotteilta.
Uuden luomista muotoilujohtaja pitää työnsä hienoimpana puolena.
”Työ on myös hyvin vaihtelevaa, tuotemuotoilun lisäksi tiimimme on mukana muotoilemassa miltei kaikkea alkaen myyntiprosessista ja päättyen tuotteen korvaamiseen uudella.”
