Muotoilukasvatuksesta ratkaisuja välitunneille ja koulukiusaamiseen
Muotoilukasvatuksen avulla voi kehittää koulussa esimerkiksi ruokailukokemusta ja välituntien toimintaa, tai keksiä ratkaisuja koulukiusaamiseen. Ornamon ja Designmuseon muotoilun Skidiakatemiassa ja Taiteilijat O:n OHO Opitaan yhdessä! -työpajoissa opitaan muotoilua ja kädentaitoja sekä saadaan välineitä ongelmanratkaisuun, empatiaan ja ryhmässä toimimiseen.
Elokuussa 2016 voimaan astuva peruskoulun uusi opetussuunnitelma korostaa vuorovaikutustaitoja, yhdessä tekemistä ja oppilaiden aktiivista roolia. Muotoilun Skidiakatemia ja OHO Opitaan! yhdessä -työpajat ovat olleet tällä tiellä jo pitkään.
Muotoilukasvatus pohjaa lasten omiin havaintoihin
Laura Euro vetää Arabian koululla palvelumuotoiluun erikoistuneen Skidiakatemia-työpajan.
– Muotoilukasvatuksen lähtökohtana ovat lasten omat havainnot ympäristöstään. Mietimme ensin, miten jokin koulun toiminta etenee ja ketkä ovat mukana toiminnassa. Sen jälkeen piirrämme kuvan siitä, teemme pahvimallin tai näyttelemme tapahtuman. Lopulta mietimme, miten toimintaa voisi parantaa, Euro kuvaillee työpajojen kulkua.
Lapset oppivat työpajoissa suunnitteluprosessin, joka johtaa haluttuun lopputulokseen, olkoon se sitten esineen tai toiminnan kehittämistä.
– Palvelumuotoilussa on olennaista empaattinen suunnittelu. Kaiken lähtökohta on ihmisten toiminnan ymmärtäminen. Uskon, että palvelumuotoilukerho antaa lapsille valmiuksia, joita voi käyttää arjessa, Euro tiivistää.
Skidiakatemiassa ei etsitä kysymyksiin valmiita ratkaisuja, vaan pyritään herättämään lasten omat ”keksijän aivot” toimintaan. Palvelumuotoilulla voi kehittää koulussa esimerkiksi ruokailukokemusta tai välituntien toimintaa, tai keksiä ratkaisuja koulukiusaamiseen.
Kieltä ja kulttuuria kokemuksellisesti
Taiteilijat O:n OHO Opitaan yhdessä! -työpajat puolestaan on suunnattu uus- ja kantasuomalaisille lapsiperheille. Taitelijat ja suomen kielen ammattilaiset käsittelevät osallistujien kanssa erilaisia teemoja kuvallista ilmaisua, käsityötä ja kielellisiä leikkejä käyttäen. Työpajat lisäävät kulttuurien kohtaamisia ja opettavat suomen kieltä ja kulttuuria kokemuksellisesti, taiteen kautta.
– Kieltä opetetaan paitsi keskustelemalla, myös muilla tavoin. Esimerkiksi pilottityöpajassa tehtiin pöytäliinat ja koristeltiin mukit. Kaikissa tavaroissa oli suomenkieliset nimilaput. Näin osallistujien sanavarasto kasvoi”, kertoo hankkeen tuottaja Virpi Vesanen-Laukkanen.
Ohjaajina toimivat sanataiteilijat ja käsityön ammattilaiset rinnakkain. Tavoitteena on, että työpajoissa osallistujista puolet on kantasuomalaisia ja puolet uussuomalaisia.
– Uussuomalaiset oppivat kieltä ja kulttuuria taiteen kautta, kontaktissa suomenkielisiin perheisiin. Rohkaisemme osallistujia vuorovaikutukseen ja rakennamme näin yhteisöä, Vesanen-Laukkanen kuvailee.