Tiedote: Muotoilusta ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin ‒ tehdään Suomesta luovan talouden kärkimaa
Digitalisaatio, ilmastonmuutos ja uusi työ ovat kiihtyviä ilmiöitä, jotka muuttavat yhä nopeammin yhteiskuntaa. Luovuuden ja ihmislähtöisyyden tulisi olla muutoksessa ratkaisijan roolissa.
Jotta voimme tukea ja olla mukana ratkaisemassa yhteiskunnan haasteita, tarvitsemme luovaa taloutta kiihdyttäviä rakenteita ja esteiden poistamista. Tällaisia ovat nykyistä toimivammat rahoitusinstrumentit pienille muotoiluyrityksille, tki-tuen nostaminen neljään prosenttiin, muotoilun ja luovan suunnittelun sisällyttäminen monialaiseen innovaatiotoimintaan sekä nykyistä innovatiivisempi julkisten hankintojen strategia, joka ei sulje pois yrityksiä. Tällä hetkellä julkiset tarjouskilpailut suosivat isoja yrityksiä ja pienet suunnitteluyritykset ovat heikossa markkina-asemassa.
Yritykset tarvitsevat muotoiluosaamista digitalisaation sekä data- ja alustatalouden täysimittaiseen hyödyntämiseen. Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinäsen mukaan monialaisen suunnitteluosaamisen hyödyntäminen tukee myös Suomen kilpailukykyä. ”Tulevaisuutemme rakentuu korkean jalostusasteen tuotteista ja palveluista. Tässä muotoilun hyödyntämisellä on ratkaiseva rooli”, sanoo Heinänen.
Heinäsen mukaan Suomen tulee olla tulevaisuudessa luovan talouden kärkimaa. ”Samaan aikaan kun Suomi on vähentänyt panostuksia innovaatiotoimintaan, on Suomi leikannut myös julkista investointia koulutukseen”, Heinänen toteaa. Hän muistuttaakin, että luova talous voi kehittyä ja kasvaa vain, jos toimintaympäristö kannustaa innovaatioihin. Kyky kilpailla tai tuoda positiivisia ratkaisuja haasteisiin edellyttää, että nousemme tki-maiden kärkijoukkoon.
Tarvitsemme ihmisten tarpeista lähtevää suunnittelua
Ilmastonmuutos tai kiertotalous ovat esimerkkejä haasteista, joihin asiakaslähtöinen muotoiluosaaminen voi tarjota ratkaisuja, kuten resurssien viisas käyttö ja elinkaariajattelun lähtökohdat. Luova suunnittelu voi tukea myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan uudistumista ihmisten tarpeista lähtevän muotoiluajattelun avulla.
Yritykset tarvitsevat muotoilua luodakseen aineetonta arvoa liiketoimintaan, palveluihin tai brändin kasvattamiseen. Investoinnit muotoiluun parantavat yritysten ja julkisen sektorin kilpailukykyä. Luovalla suunnittelulla – muotoilulla ja taiteella – on paljon annettavaa perinteisten teollisuudenalojen uudistamiseen.
”Suomen tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin yritykset pystyvät tekemään liiketoimintaa aineettomilla oikeuksilla. Siihen tarvitaan rahoitusvälineitä, kehittyneempiä suojamuotoja sekä kannustavampaa t&k -verotusta”, Heinänen sanoo.
Kansainvälistyvät luovat yritykset kasvun polulle ‒ Suomen on tuettava pieniä yrityksiä
Muotoilualan yritykset ovat pääosin pieniä. Tällä hetkellä mikroyritykset eivät löydä toimintansa kehittämiseen sopivia rahoitusvälineitä ja neuvontaa. Business Finlandiin tarvitaan oikeanlaisia rahoitusmalleja sekä yritys- ja neuvontapalveluita tukemaan luovan alan yrityksiä.
Visuaalisissa taiteissa on muotoilun tavoin potentiaalia kansainväliseksi vientivaltiksi, mutta tämä edellyttää visuaalisille taiteille omaa strategiaa.
”Suomi on jo tunnettu muotoilustaan, mutta taide on vielä piilossa oleva vientivaltti. Suomi voisi profiloitua myös korkeatasoisen ja omaleimaisen taiteen kautta ja tuoda sen vahvaksi osaksi Suomen maabrändiä ja kansainvälistä vientiä”, Heinänen toteaa.
Muotoilualan yritysten liikevaihto oli vuonna 2017 jo 11,4 miljardia euroa. Muotoilu on omaa kokoaan merkittävämpi ala, sillä sen tuottama arvo palvelee laajaa asiakasalojen kokonaisuutta. Liikevaihto on kasvanut erityisesti muotoilun palveluyrityksissä: peräti 54 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2017.
Digitaalisen muotoilun arvo oli vuonna 2017 yli 7 miljardia euroa ja kasvuvauhti on kova: 96 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. (Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen yritystoimintatilasto 2017.)
Lisätietoja:
Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen, salla.heinanen(at)ornamo.fi