Opin tiellä

Finnish Design Academy -hanke on koonnut muotoilualan korkeakoulut yhteen tilanteessa, jossa työelämän muutokset haastavat uudistamaan koulutussisältöjä ja vastaamaan uusiin osaamistarpeisiin.

Finnish Design Academyssa on tehty uraauurtavaa työtä. Hanke toi 2018–2020 kaikki muotoilualan korkeakoulutuksen tarjoajat yhteen keskustelemaan ja kehittämään muotoilukoulutusta.

Ornamon aloitteesta syntyneessä hankkeessa julkaistaan ensimmäistä kertaa muotoilualan koulu – tuksen profiilikartta, joka kokoaa yhteen pakettiin tiedot muotoilualan korkeakoulujen ja toisen asteen valtakunnallisen koulutustarjonnan, koulutuspolut ja erikoistumiset. Tätä varten Ornamo on haastatellut kaikki muotoilukoulutusta tarjoavat yhdeksän korkeakoulua ja muotoilijoita työllistäviä yrityksiä.

Vastaako koulutus työelämän tarpeita? Millaisia muotoilijoita Suomessa valmistuu ja mitä taitoja heillä on? Seuraavassa esimakua hankkeen tuloksista. Kolme muotoilijaa eri aloilta ja oppilaitoksista pohtii pyynnöstämme hankkeessa esiin nousseita kysymyksiä.

Tekevätkö muotoilua tulevaisuudessa insinöörit?

Tutkijatohtori Amir Toghyani Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUTista oli mukana aloittamassa vuonna 2019 käynnistynyttä maisteriohjelmaa Industrial Design Engineering. Sen opintosisällöissä yhdistyy suunnittelun, valmistusmenetelmien, materiaalien, teollisuuden ja käyttäjälähtöisyyden asiantuntemus.

”Kyse ei ole insinööreistä tekemässä muotoilua tai toisin päin. Industrial Design Engineering -koulutuk sessa oleellista on valmistaa ammattilaisia, joiden osaaminen vastaa entistä paremmin teollisuuden ja yritysten tarpeisiin.

Jos Industrial Design Engineer, muotoiluinsinööri, on pakko määritellä yhdellä lauseella, on se luova insinööri. Hänellä on osaaminen innovatiiviseen suunnitteluun, materiaaleihin ja tekniikkaan. Nämä kolme peruspilaria yhdistyvät kaikissa menestyvissä yrityksissä.

Teollisen muotoilijan osaaminen on alun perin ollut hyvin lähellä insinööriosaamista. Siksi uusi termi Industrial Design Engineer ei muuta teollisen muotoilijan ammattiprofiilia kovin radikaalisti. Oikeastaan kyse on enemmänkin paluusta juurille. Teolliset muotoilijat ovat alun perin olleet ennen kaikkea muotoiluinsinöörejä, eivät taiteilijoita.

Industrial Design Engineer -koulutusohjelma on ainoa laatuaan Suomessa ja yksi harvoista Euroo – passa. Näen, että se avaa paljon mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin teollisuudellekin. Jatkossa aiomme yhdistää luovuutta ja insinööriosaamista vieläkin tiiviimmin, yhteistyössä ammattikorkea – koulu LABin kanssa.

LABin Muotoiluinstituutissa on parhaat fasilitee – tit ja 50 vuoden kokemus eri alojen muotoilijoiden kouluttamisesta. Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla on samat meriitit tuotantotekniikasta. Tällä yhdistelmällä valmistuneet opiskelijat pääsevät työskentelemään isojen kansainvälisten yritysten tuotekehitystyön kärkipaikoille.”

Amir Toghyanin alat ja osaaminen

• Tehnyt tutkimusta muun muassa tuotesuunnitteluun, tuotantotekniikkaan, puukomposiittien kehitykseen ja designiin liittyen.
• Väitöskirja tuotantotekniikan alalta, aiheena kierrätetty puu-polymeerikomposiitti suunnittelu- ja valmistusprosessissa.
• Opiskellut teollista muotoilua (kandidaatin tutkinto, Teheranin yliopisto) ja pakkaustekniikkaa (maisterin tutkinto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, nykyinen LUT)

Siirtyykö muotoilu kokonaan fyysisestä ympäristöstä virtuaaliseen?

Karoliina Norteva suunnittelee sisustustuotteita ja huonekaluja sekä opiskelee kolmatta vuotta XR Design -koulutusohjelmassa Metropolia Ammatti – korkeakoulussa. Koulutuksesta valmistuneet suunnittelijat luovat innovatiivisia sisältöjä virtuaalija laajennetun todellisuuden ympäristöihin.

”Olen taustaltani käsin tekijä, aina hiplaamassa kankaita. Olen pitänyt matkan varrella ompelimoa ja kangaskauppaa sekä suunnitellut sisustustuotteita ja huonekaluja. Olin aiemmin hakenut opiskelemaan teollista muotoilua ja kalustemuotoilua, mutta en ehkä vielä tuolloin ollut valmis alalle. XR Design tar josi minulle väylän opiskella muotoilualan tutkinto ja opintojen aikana olen ymmärtänyt, että fyysisten tuotteiden suunnittelu ja virtuaalisuunnittelu eivät sulje pois toisiaan. Voin hyvin tehdä molempia.

3D:ssä voi tehdä mitä vaan, siellä kaikki on mahdollista. Tämä antaa uutta myös fyysisten tuotteiden tuotesuunnitteluun. Ei tule niin helposti käytettyä heti millintarkkoja suunnitteluohjelmia, vaan ensin voi hakea ideoita vapaammin ja vasta sitten alkaa tehdä tuotetta oikeasti toteutettavissa olevaan muotoon.

Kalustesuunnittelu kiinnostaa minua eniten, mutta ymmärrän alan rajalliset mahdollisuudet. Opintojen aikana pääsin tekemään kulttuuripe – rintökohteeseen liittyvää suunnittelua ja se tuntui mielekkäältä. Teimme Gallen Kallelan museossa toteutuksen, jossa esittelimme vaihtoehtoista tulevaisuutta: jos Akselilla olisivat massit riittäneet, millainen rakennuksesta olisi voinut tulla. Työtä tehdessä mietimme muun muassa digitaalisen rekonstruktion etiikkaa.

Kulttuurialalla on paljon materiaalia, jonka saattamisessa laajemman yleisön tietoisuuteen XR-suunnittelu voi auttaa.”

Karolinan alat ja osaaminen

• Oma tuotemerkki Norteva, johon on suunnitellut ekologisia sisustustuotteita.
• Karolinan suunnittelema Aava -senkki voitti Suomalainen huonekalu – suunnittelukilpailun opiskelijasarjan ja sen on ympärille rakentuva tuoteperhe on tulossa tuotantoon.
• Pitänyt kangaskauppaa ja ompelimoa.
• Opiskelee XR Designia ja tekee töitä uuden median tuotantoyhtiö Radical Rabbitissa.
• Opintojen aikana tehnyt lisätyn todellisuuden sovelluksen fyysisen pienoismallin kera Gallen Kallelan museolle.

Onko palvelumuotoilu uusi kansalaistaito?

Palvelumuotoilun professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta lukeutuu alan pioneereihin. Hän alkoi tutkia alaa 2000-luvun alussa ja on julkaissut useita kirjoja palvelumuotoilun menetelmistä. Vuonna 2020 Miettinen käynnisti Lapin ylipistossa uuden palvelumuotoilun monialaisen maisteriohjelman.

”Yhteiskuntamme on rakennettu palveluiden varaan ja ihmiset elävät elämäänsä palveluita käyttäen. Hyvinvointivaltion mallista on puhuttu pitkään ja mielestäni voi ajatella, että palvelumuotoilu vie sitä yhden askeleen pidemmälle: kansalaiset muotoilevat itse hyvinvointivaltion.

Tässä mielessä ei ole mielestäni lainkaan liioiteltua ajatella palvelumuotoilua yhtenä kansalaistaitona. On tultu jo todella kauas siitä ajasta, kun palvelut tulivat annettuina ihmisen elämään. Nyky-yhteiskunnan asetuksetkin jo edellyttävät kuulemista, osallistamista ja yhdessä tekemistä. Tämä puolestaan edellyttää kansalaisilta osallistumisen taitoja sekä kykyä nähdä itsensä tärkeänä osana palveluiden kehittämistä.

Palvelumuotoilu on saanut viime vuosina paljon jalansijaa ja koulutustarjonta on kasvanut, mitä pidän positiivisena kehityksenä. On hyvä, että alan koulutusta on kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä.

Koulutuksia toteutetaan monella tasolla ja monenlaisiin tarpeisiin, mikä on tärkeää artikuloida selvästi: onko tavoitteena päästä hajulle palvelumuotoilun ilmiöstä vai esimerkiksi oppia ostamaan palvelumuotoilua.

Palvelumuotoilu on mielestäni jo varsin hyvin kaupunkien ja kuntien arjessa mukana. Myös yrityksissä on jo in-house -palvelumuotoilijoita tai jopa palvelumuotoiluosastoja.

Politiikan kirjoittamiseen palvelumuotoiluajattelua ja -satsauksia pitäisi saada paljon lisää. Samoin innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen. Palvelumuotoilun avulla niistä voi saada paljon enemmän irti: esimerkiksi sovelluksia ja ratkaisuja ihmisen arkeen.”

Sadun alat ja osaaminen

• Tutkinut ja kehittänyt palvelumuotoilun alaa. Väitöskirja vuonna 2007 käsitteli palvelumuotoilun roolia matkailualalla, namibialaisen paikallisyhteisön näkökulmasta.
• Mukana Service Design Networkin arviointikomiteassa, joka arvioi palvelumuotoilualan ammattilaisten osaamista ja myöntää heille ammattitutkintoja.
• Laaja hankesalkku: ollut mukana useissa palvelumuotoiluhankkeissa eri näkökulmista, kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämisestä pk-yrittäjän näkökulmiin ja eu-hankkeisiin.
• Ensimmäinen tutkinto tekstiilisuunnittelija Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta.
• Tekee taiteellista työtä valokuvauksen ja yhteisötaiteen parissa.