Ornamo opastaa: Työaikalaki muuttui – tarkista etätyön ja työajan liukumien uudet säännöt

Uusi työaikalaki on tullut voimaan 1.1.2020. Kokosimme yhteen uudistuksen kolme keskeistä kohtaa. Koronaviruksen ltorjumiseksi asetettujen määräysten ja suositusten takia kannattaa nyt tarkistaa etenkin etätyön pelisäännöt ja työaikapankin soveltaminen.

Uuteen lakiin on kirjattu muutoksia, jotka ovat jo pitkään olleet arkea työpaikoilla. Vanha laki ei tuntenut tai suojannut esim. etätyötä, joten omassa kodissaan etänä työskennellyt palkansaajasuunnittelija oli pahimmillaan oman onnensa nojassa. Muutos voi tuntua läppärityötä tekevälle muotoilijalle itsestään selvältä, mutta uusi laki tuo mukanaan käytännön parannuksia ja parempaa turvaa. Joustavammasta työajasta on mahdollista sopia kolmella tavalla: siirtymällä joustotyöhön, käyttämällä työaikapankkia tai hyödyntämällä liukumaa. Työaikalain tarkoitus on edelleen suojata työntekijää ja varmistaa, ettei työ kuormita liikaa.

Joustotyössä saat päättää omista työajoistasi ja etätyöstä

Joustotyö on uuden työaikalain keskeisin muutos ja uusi konsepti lainsäädännössä. Työnantaja ja -tekijä voivat sopia keskenään siitä, milloin ja miten työntekijä työnsä tekee. Joustotyössä työntekijä saa päättää vähintään puolet työajastaan itsenäisesti. Samalla työntekijä saa itse päättää, missä työnsä tekee. Työnantajan velvollisuus on määrittää työtehtävät, niiden tavoitteet ja kokonaisaikataulu. Joustotyölläkin on rajansa: viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla, ja kerran viikossa täytyy pitää pidempi tauko töistä. Älä kuitenkaan suin päin tartu läppäriin sunnuntaina – joustotyöstä täytyy aina sopia kirjallisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Sopimukseen kirjataan ne viikonpäivät, jolloin työntekijä työnsä tekee, viikkolevon sijoittuminen ja mahdollinen kiinteä työaika. Kumpi vain osapuoli voi irtisanoa sopimuksen, jolloin joustotyö päättyy

Työaikapankki koskee nyt kaikkia työpaikkoja

Työaikapankki on monelle palkansaajalle tuttu, mutta työaikalaki ei tähän mennessä ole sitä tuntenut. Uusi työaikalaki tuo työaikapankin mahdollisuuden kaikille työpaikoille. Pankkiin talletetaan mm. lisä- ja ylityötunteja sekä ansaittuja vapaita. Sieltä nostetaan vastineeksi palkallista vapaa-aikaa. Myös työaikapankista sovitaan työpaikalla kirjallisesti. Pankin käyttöönotosta sovitaan yhteisesti, mutta yksittäisten erien, kuten lisätöiden, siirtäminen pankkiin edellyttää työntekijän suostumusta. Työaikapankkiin ei voi säästää loputtomiin palkallista vapaata, sillä sen kokonaiskertymä ei saa ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

Työajan liukumat joustavat enemmän

Työajan liukuma on työtä, joka tehdään ennen kiinteän työajan alkamista tai sen päättymisen jälkeen. Liukumaa voi nykyään käyttää niin, että työaika on jaettu kahteen osaan. Jos kiinteä työaika on klo 9–17, voi liukumatyötä tehdä lisäksi aamulla tai illalla. Uudistuksen tarkoitus on helpottaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä. Käytännössä se mahdollistaa sen, että työssäkäyvä vanhempi voi hoitaa kiireelliset sähköpostit tai tarjoukset, kun lapset nukkuvat, tai kiinteän työajan päätteeksi voi käydä harrastamassa ennen kuin jatkaa töitä. Liukuvan työajan vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat muuttuneet. Säännöllisen viikkotyön määrä neljän kuukauden jaksolla on 40 tuntia, ja liukuman avulla miinustunteja voi kertyä 20 sekä ylitystunteja 60.

Artikkeli on ilmestynyt Ornamon lehdessä 1/2020.

Teksti Miisa Pulkkinen