Ornamon uusi vastuullisuusasiantuntija avittaa muotoilijoita kohti muutosta

1.Kerro taustastasi ja ammatillisista intohimoistasi

TK: Olen valmistunut muotoilijapainotuksella ensin käsityönopettajaksi ja sittemmin tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Muotoilun sivuaineopinnot ja tutkimukseni suunnittelun ideointivaiheesta ovat vaikuttaneet minuun tekijänä ja määrittäneet painotustani opettajana. Tutkijana taas muotoilun luovan prosessin käsitteellistäminen ja demystifiointi on antanut tärkeitä oivalluksia.

Vastuullisuus on kulkenut mukanani eri vaiheissa. Suuri merkitys on sillä, että olen asunut lapsena lähellä luontoa ja kulkenut metsissä, kallioilla, niityillä ja järvillä. Olen pienestä lähtien kokenut voimakasta empatiaa kaikkia maan elollisia ja luontoa kohtaan. Siksi on varmasti syntynyt halu edistää asioita parempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Koen, että olen voinut edistää vastuullisuutta eri rooleissa toimiessani. Silti koen nyt syvää tyytyväisyyttä siitä, että voin omistautua kokonaan vastuullisuustyölle. On hienoa olla tukemassa omalta osalta muotoilun asemaa muutoksessa näinä ratkaisevina aikoina.”

2. Minkälainen haaste vastuullisuus on monialaiselle muotoilun kentälle?

TK: Muutos ja avoimuus uudelle, sekä epämääräisyyden sietokyky ovat ominaista muotoilulle. Muotoilun intressejä ja ihmisiä yhdistävän lähestymistavan ja erilaisten menetelmien sovellettavuus on siten huippumahdollisuus myös vastuullisuushaasteissa. Muotoilijan roolit voivat olla hyvin moninaisia. Kiertotalous ja ihmiskeskeisestä näkökulmasta irtautuminen vaativat kuitenkin nyt paljon tietoa. Siten paineita kohdistuu suunnittelun moniosaajatiimeihin, ja laajemmin ajatellen koko organisaatioon, jonka tehtävä on jo strategian tasolta luoda puitteet muotoilijan ja tiimien vastuullisuustyölle.

Juuri nyt voimakkaasti vaikuttavia asioita ovat lainsäädännön tasolla esimerkiksi suuryritysten kansainvälinen yritysvastuu (Corporate Sustainability Due Diligence Directive)ja EU-tason kestävyysraportointivelvollisuus (CSDR). Kestävyysraportoinnin vaateilla on merkitystä niille muotoiluyrityksille, jotka ovat alihankintaketjussa suuremmille yrityksille ja niille, jotka tarvitsevat suunnittelutyössään muiden yritysten tuotteita. Kestävyysraportoinnin myötä yritysten vastuullisuustoiminta tulee näkyväksi ja paremmin vertailtavaksi. Siten on luonnollista, että yritykset haluavat panostaa tilaamalla palveluita ja tuotteita vastuullisilta toimijoilta.

Myös yhteisymmärrys EU:n ekosuunnitteluasetuksen suuntaviivoista tulee muuttamaan merkittävästi tuotteiden suunnittelua. Vaatimuksia tullaan asettamaan tuotteen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin aina kestävyydestä korjattavuuteen, kierrätettävyyteen tai kierrätysmateriaalien käyttöön. Asetuksen myötä merkittävä uudistus on niin ikään kuluttajille ilmoitettavat tuotetiedot digitaalisen tuotepassin muodossa.

Miksi aloitit vastuullisuusasiantuntijana, etkä esimerkiksi kestävyysasiantuntijana?

TK: Viittaan tässä Vaasan yliopiston Innovation and Entrepreneurship InnoLab:in vastuullisuus ja eettisyysjohtajaan Tommi Lehtoseen, jonka mukaan kestävyydessä on käsitteenä enemmän hyötynäkökulma. Se ohjaa ajattelemaan toiminnan pitkän aikavälin hyötyjä ja haittoja. Vastuullisuudella taas on normatiivisempi pohjasävy ja se ohjaa ajattelemaan toiminnan eettistä oikeutusta ja velvoittavuutta, eli vastuun kantamista niistä toimista, joilla edistetään kestävää kehitystä. Molemmat pitävät sisällään ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Ehkä tuo vastuullisuuden normatiivisuus on se syy, miksi vastuullisuuden käsite on alkanut vakiintua myös näitä positioita nimettäessä.

Mitä teet ja odotat tulevalta vuodelta?

TK: Tehtäviini kuuluu mm. muotoilijoiden vastuullisuuteen liittyvän toiminnan, palveluiden ja viestinnän kehittäminen, vastuullisuuteen liittyvä selvitystyö ja lainsäädäntötyön seuraaminen.

Odotan hedelmällistä yhteistyötä Ornamon tiimin kanssa, mielenkiintoisia kohtaamisia jäsenten ja sidosryhmien kanssa. Haluamme konkretisoida tätä työtä esimerkiksi edelläkävijäyritysten ja vastuullisuuskysymysten kanssa työskentelevien muotoilijoiden avulla. Inspiroivia keskusteluita ja kovaa käytännön työtä vastuullisuusasioiden edistämiseksi. Luultavimmin saan mukaani tästä vuodesta myös valtaisan oppimiskokemuksen, mikä on tietenkin upeaa.

Mitä fanitat muotoilussa?

TK: Aika klassisesti fanitan hyvin muotoiltuja tuotteita ja kokemuksia. Kun esine on hyvännäköinen ja toimiva, sekä hyvin tehty, se on yleensä sitten myös käytössä kestävä. Myös hyvin toimiva palvelu jää käyttöön ja siihen on mukava palata. Fanitan myös muotoiluprosessin tutkivaa tapaa hahmottaa kokonaisuuksia iteroiden ja kokeillen, konkretisoiden kohti ongelman määrittelyä ja ratkaisua.