Tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäinen on biotalouden pioneeri

Tekstiilisuunnittelija teki 18 vuoden uran Finlaysonilla ja siirtyi sen jälkeen akateemiseen maailmaan, resurssiviisaiden materiaalien tutkimuksen pariin.

Pirjo Kääriäinen on tekstiiliteollisuuden edelläkävijä. Hän on mukana vaikuttamassa muun muassa siihen, millaisia tekstiilin ja teknologian yhdistelmiä me tulevaisuudessa pidämme yllämme, ja minkälaisia biomateriaaleihin erikoistuneita yrityksiä nuorten tekstiilisuunnittelijoiden joukoista ponnistaa.

Aalto-yliopistossa työskentelevän Kääriäisen työpäivät jakautuvat kahden akateemisen projektin välillä. Yhtäällä hän tutkii sitä, miten muotoilulla voidaan parantaa materiaalitutkimuksen prosesseja, osana selluloosan mahdollisuuksia tutkivaa DWoC-hanketta. Toisaalla hän taas ohjaa opiskelijoita tekemään kokeellista materiaalitutkimusta Aalto-yliopiston CHEMARTS-kursseilla.

Teknologia tarvitsee tekstiiliosaamista

Kääriäisen reittiä biomateriaalien äärelle selittävät kiinnostus tulevaisuuteen ja realismi. Vaikka moni nuori yhä haaveilee painokuosien suunnittelusta Marimekon kaltaisille taloille, se tie ei kanna kovin montaa suunnittelijaa. “Jos haluat tehdä perinteistä tekstiilisuunnittelua, sinun on lähdettävä ulkomaille”.

Hän toivoo, että opiskelijoista yhä useampi hankkii töitä uusia teknologioita ja prosesseja hyödyntävistä yrityksistä. “Esimerkiksi älyvaatebisneksessä tarvitaan tekstiilialan osaajia.

CHEMARTS 2015: Puuvillakankaat voidaan kierrättää Ioncell-F menetelmän avulla uusiksi, korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi. Värin pysyvyttä
prosessissa kokeilivat kesäkoulussa Eugenia Smirnova ja Zhen Zeng. Kuva: Eeva Suorlahti.

Toinen kiinnostava suuntaus on Kääriäisen mielestä New Craft, jossa perinteinen käsityö yhdistyy uuteen muotoiluun ja teknologiaan, esimerkiksi 3D-tulostukseen.

Kääriäisen silmissä tulevaisuus on perinteisen ja digitaalisen maailman välissä. “Muotoilijoiden koulutuksessa on pidettävä kynsin hampain kiinni siitä, että opiskelijat oppivat tekemisen kautta. digitaalinen osaaminen, kuten mallinnustaidot, eivät riitä yksinään”.

Viestintä on keskeinen osa myös muotoilua

Muotoilussa tarve ja tekijät eivät tunnu kohtaavan. “Kuulen monesti, että ‘tähän tarvittaisiin nyt joku muotoilija’, mutta ei tiedetä, mistä sellaista voisi lähteä hakemaan. Tämä johtuu siitä, että muotoilijat liikkuvat lähinnä omissa yhteisöissään. Samaan aikaan he valittavat, että heidän työtään ei ymmärretä.”

Siksi Kääriäinen iloitsee Aalto-yliopiston, Slushin ja Startup Saunan tyyppisten toimijoiden tuomista mahdollisuuksista muotoilijoiden ja muiden alojen osaajien yhteenliittymille. Omissa, eri alojen osaajia yhdistelevissä projekteissaan Kääriäinen on huomannut, miten paras tulos syntyy, kun rinnakkain laitetaan järjestelmällisesti etenevä tutkija ja ennakkoluulottomasti kokeileva muotoilija.

Ornamon hallituksen perustelut Pirjon Ornamo-palkintoehdokkuudelle:

“Kääriäisen kehitystyö tekstiiliteollisuuden ja materiaalitutkimuksen parissa on luonut monialaisia yhteyksiä alalle, joka on kaivannut piristysruisketta jo vuosia. Kääriäisen toiminta heijastaa muotoilijan työnkuvan muutosta parhaimmillaan: hän on muotoiluajattelija, joka yhdistää työssään tiedettä, taloutta ja taidetta isossa mittakaavassa. Monialaisen CHEMARTS-yhteistyön vetäjänä hänen tavoitteenaan on innostaa tulevia muotoilun ja materiaalitutkimuksen ammattilaisia kehittämään yhdessä tulevaisuuden materiaaleja ja tuoda muotoiluajattelu osaksi tutkimusprosessia.”

Kuka?

Pirjo Kääriäinen tekstiilisuunnittelija (MA) 1992, Taideteollinen korkeakoulu (nyk. Aalto-yliopisto),
IDBMpro-tutkinto 2003, Helsingin teknillinen korkeakoulu (ny. Aalto-yliopisto)
Voitti professori Tapani Vuorisen kanssa Vuoden Aalto-teko palkinnon vuonna 2014 kunnianosoituksena monialaisesta toiminnasta CHEMARTS-hankkeen luomisessa. CHEMARTS:in tavoitteena on ollut luoda uusia konsepteja tulevaisuuden biotaloudelle yhdistämällä muotoilua, brändiajattelua ja luonnonmateriaalitiedettä.

Teksti: Aurora Airaskorpi
Haastattelu on julkaistu Ornamon lehdessä 1/2016. Lue Pirjon koko haastattelu Ornamon sähköisestä lehdestä jäsenpalvelusivuilta.