Anu Nokua sujuvoittaa sotea käyttäjiä kuulemalla

Muotoilijoiden mukanaolo sosiaali- ja terveysalan hankkeissa on vielä varsin uutta, mutta kasvamaan päin. Palvelumuotoilija ja graafinen suunnittelija Anu Nokua NHG Designista toivoo, että siitä tulisi jatkossa normi.

Ihmisten tarpeiden ymmärtäminen auttaa kuntia kehittämään parempia palveluja niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Palvelumuotoilijan ammattitaidosta on paljon hyötyä, kun toimintaa halutaan parantaa. Ulkopuolisen voi olla helpompi tarkastella tilanteita neutraalisti ja tunnistaa esimerkiksi syyja seuraussuhteita lukujen takana.

”Mietitään vaikka, miksi jollekin alueelle ei saada uusia työntekijöitä. Kun sitten mennään paikan päälle ja kysytään oikeat kysymykset, tunnistetaankin tarpeita pintaa syvemmältä ja päästään keskustelemaan oikeista asioista”, Nokua kuvaa.

Nokua työskentelee asiantuntijayritys Nordic Healthcare Groupin palvelumuotoilutiimissä NHG Designissa ja on ollut mukana erilaisissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeissa. Joskus asiakas – vaikkapa kunta tai sairaanhoitopiiri – kaipaa apua tulevaisuuden visioidensa kirkastamiseen. Joskus tehtävänä on tarkastella työtä ruohonjuuritasolla ammattilaisten ja asiakkaiden näkökulmasta, tunnistaa pullonkauloja ja auttaa sujuvoittamaan prosesseja.

NHG toteutti pro bono -projektissaan yhteiskehittämisprojektin Vantaan ja Lastensuojelun keskusliiton
(LSKL) kanssa. Viestintämateriaali luotiin henkilöstöä ja erityisesti asiakkaita kuunnellen.

Viime aikoina Nokua on tehnyt esimerkiksi potilaskokemusselvityksiä. Kun erään terveysaseman tiloja ja toimintamallia oltiin uudistamassa, hän jalkautui kentälle jututtamaan asiakkaita ja työntekijöitä. ”Haastattelin heitä tilojen toimivuudesta sekä uudistukseen liittyvistä ajatuksista, toiveista ja peloista. Tein selvityksen sekä suositukset ja annoin ne uudistuksesta vastaavalle arkkitehtitoimistolle. Näin saatiin kokonaisvaltainen näkemys käyttäjien tarpeista eikä vain runnottu uutta tilaa ja toimintamallia käyttöön”, Nokua kertoo.

Muotoilija voi myös auttaa visualisoimalla ja jäsentelemällä monimutkaisia asioita selkeämmin. Nokua on hyödyntänyt tässä graafisen suunnittelun osaamistaan. Hoitoketjun tai potilaan polun mallintaminen voi avata silmät sille, missä olisi parannettavaa.

Nokua kokee, ettei työ kuntien kanssa eroa aina paljonkaan yksityisen puolen kehittämisprojekteista. Kunta-asiakkaita kiinnostaa kehittää palveluja sujuvammiksi, jolloin kustannuksissa voidaan säästää ja kokemusta parantaa. Kun resurssit suunnataan oikeisiin asioihin, jää enemmän aikaa asiakkaille. Toki budjettiasiat, lainsäädäntö ja jo käytössä olevat järjestelmät tuovat omat rajoitteensa suunnittelulle. ”Toisaalta usein helposti vedotaan järjestelmiin, vaikka ratkaisut eivät välttämättä ole niin tekniikkaan sidottuja. Usein muutoksia voi saada aikaan ihan inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvillä asioilla, kuten viestintää lisäämällä.”

Sote-alan hankkeissa työtä tehdään tyypillisesti moniammatillisissa tiimeissä. Tähän Nokualla on ollut koulutustaustansa ansiosta hyvät eväät. Hän on valmistunut Aalto-yliopiston IDBM-ohjelmasta. ”Sote-ala on muotoilijalle tosi otollinen kenttä, jossa pääsee työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja monipuolisten aiheiden parissa. Samalla tuntuu, että työllä on oikeasti merkitystä”, Nokua sanoo.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran Ornamon lehdessä 1/2021. Juttua on päivitetty verkkoon.