Suomi tarvitsee osaajia maailmalta
Suomen maine maailmalla on hyvä. Olemmehan demokratia, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, inspiroidutaan luonnosta ja käytetään hyväksi jokamiehenoikeuksia. Meillä on maailman paras koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto sekä erikoisia etuja kuten äitiyspakkaus. Olemme teknologian huippuosaajia ja pohjoismaisen muotoilun kärkeä. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa nuoria, jotka miettivät urapolkuaan muotoilijana.
2000-luvulla Suomeen on muutettu yhä enemmän opiskelun ja työn vuoksi
Suomeen muuttavista ulkomaalaisista 81 prosenttia on työikäisiä. Aalto-yliopisto kasvattaa kansainvälistä mainettaan ja houkuttelee yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita Suomeen. Kansainvälisen henkilöstön osuus Aallossa on kasvanut kymmenessä vuodessa 106 prosenttia. Maailmanlaajuisen QS-rankingin mukaan Aallon taide- ja designopetus on sijalla 9. Hienoa.
Arjen todellisuus ei kuitenkaan vastaa antamaamme mielikuvaa Suomesta. Suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna maahanmuuttajilta puuttuvat elämän aikana kertyneet tärkeät verkostot sekä kokemus suomalaisesta työelämästä. Myös käsitys demokratiasta murtuu äärioikeistoryhmien valloittaessa tilaa katukuvassa ja mediassa. Aallon kansainvälinen ilmapiiri jää auttamatta taakse, kun valmistumisen jälkeen lähdetään työmarkkinoille.
Työperusteiseen maahanmuuttoon suhtaudutaan Suomessa ristiriitaisesti
Valtiovalta haluaa houkutella Suomeen enemmän ulkomaista työvoimaa, etenkin huippuosaajia. Käytännössä avoimia työpaikkoja tarjoavissa yrityksissä vallitsee vaatimus suomen kielen taidosta ja kokemuksesta suomalaisesta työelämästä. TE-toimiston sähköisten palvelujen työnhakukin toimii vain kotimaisilla kielillä. Englanninkielinen sivu tyssää nopeasti: Vacancies (in Finnish), Labour market training programmes (in Finnish), Työmarkkinatori renews the tools of labour exchange – join us! (in Finnish). Ruotsin vastaava virasto Arbetsförmedlingen tarjoaa sivuston seitsemänkielisenä ja lisäksi faktasivut yhdellätoista muulla kielellä, mukaan lukien vähemmistökieli Suomi.
Muotoilun aloista sisustusarkkitehtuurin ja teollisen muotoilun työpaikkoja on tällä hetkellä hyvin tarjolla Suomessa. Sen sijaan tekstiili- ja vaate-, lasi- ja keramiikkateollisuudessa ei työpaikkoja juurikaan ole. Alalle valmistuvan vaihtoehdoiksi jää työskentely ulkomailla, tai perustaa oma yritys tänne ja myydä suunnittelupalvelua suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille. Muotoilualan koulutukseen ei kuitenkaan kuulu liiketoimintaopetusta, joten lähtökohta on kaikille hankala. Jos on kotoisin EU:n ulkopuolelta, joutuu lisäksi ELY-keskuksen syyniin yritystoiminnan kannattavuudesta ja yrittäjän toimeentulosta, jotta voi ylipäänsä saada jatko-oleskeluluvan Suomeen.
Business Finland on yrittänyt helpottaa ulkomaalaisten Start-Up -yrittäjyyttä Suomessa. Keväällä 2018 astui voimaan uusi laki, jossa oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on Business Finlandin antama puoltava lausunto kasvuyrittäjänä toimimisesta. Muotoilualan yritys ei yleensä kuulu tähän kategoriaan, vaan yritystä kehitetään hitaammin ja omaa uraa samalla rakentaen. Aloittelevalle muotoilijalle ominainen ”suunnitellaan ensin ja myydään se sitten” on toimintatapa, jota ei ELY:ssä tunnisteta, vaan tulovirtaa pitäisi olla heti.
Lue myös artikkeli: Muotoilijana Suomessa (julkaistu Ornamon lehdessä 1/2019)
