Tarjolla: vuosisadan tärkein muotoilutoimeksianto
Muotoilijat voivat toimia kestävyysmurroksen kärkijoukoissa, kirjoittavat muotoilijat Emma Berg, Riikka Manninen ja Linda Vanni.
Tiedämme jo, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen tavoiteltuun 1,5 asteeseen edellyttää nopeita ja mittavia päästövähennystoimia meiltä kaikilta. (Ympäristöministeriö, 2023)
Siksi onkin yllättävää, että muotoilijoiden mukaan eri alojen yritykset arvottavat ympäristövastuuta hyvin heikosti. Ornamon tuoreen työmarkkinatutkimuksen (2023) mukaan ainoastaan 47% muotoilualan palkansaajista pitää ekologista kestävyyttä merkittävänä kilpailutekijänä työnantajansa toiminnan kannalta. Tämä kertoo toki työnantajien tavoitteista ja kuluttajien asenteista, mutta myös omaa työtämme ohjaavista arvoista.
”Ainoastaan 47% muotoilualan palkansaajista pitää ekologista kestävyyttä merkittävänä kilpailutekijänä työnantajansa toiminnan kannalta.”
Ympäristövastuuseen tunnutaan suhtauduttavan vapaaehtoisena lisänä, josta on mahdollista tinkiä. Lainsäädännöllisiä muutoksia ja toimialakohtaisia sitoumuksia enemmän kannatusta saavat yritysten vapaaehtoiset toimet. On kuitenkin selvää, että nykytoiminnan ja tavoitetilan välisen kuilun kuromiseksi tarvitaan sekä kansallisella tasolla ohjattuja että jokaisesta toimijasta kumpuavia toiminnan muutoksia. (Suomen ilmastopaneeli, 2023; Pantsar, 2023)
”Mitä jos ympäristön kantokyvyn ehdoilla toimiminen olisikin työmme ensisijainen lähtökohta?”
Muotoilijoina meillä on sekä vastuu että valtava potentiaali edistää vihreän siirtymän edellyttämää ympäristövastuullisempaa arkea sekä uudenlaisia tapoja toimia eri sektoreilla ja yhteiskunnassa. Toimintaympäristön mullistukset edellyttävät uusien ratkaisujen lisäksi kokonaan uudenlaista ajattelua, myös muotoilijoilta. Mitä jos ympäristön kantokyvyn ehdoilla toimiminen olisikin työmme ensisijainen lähtökohta?
Muotoilijat kestävyysmurroksen vauhdittajina
On arvioitu, että jopa 80% tuotteisiin ja palveluihin linkittyvistä ympäristövaikutuksista määritellään jo suunnitteluvaiheessa (Thackara, 2005; Euroopan komissio, 2012). Muotoilua hyödyntämällä voidaan kuitenkin aikaansaada myös laajempia vaikutuksia, jotka edistävät vastuullisuutta eri tavoin.
Voimme muotoilijoina soveltaa osaamistamme vihreää siirtymää tukevien strategioiden ja prosessien sekä kestävien toimintamallien rakentamisessa. Yhteistyössä muiden ammattikuntien ja kansalaisten kanssa voimme olla mukana kehittämässä ratkaisuja esimerkiksi vastuullisen toiminnan edistämiseksi, liikakulutuksen hillitsemiseksi sekä resurssien hyödyntämiseksi tehokkaammin, kiertotalouden periaatteita noudattaen.
Muotoilijoilla on monia kykyjä, jotka avittavat tässä murroksessa: reagoimme muutoksiin joustavasti, siedämme epävarmuutta ja omaamme poikkeukselliset taidot ratkaista ongelmia luovasti tiukkojen reunaehtojen puitteissa. Osaamme tehdä näkyväksi tulevaisuuden mahdollisuuksia, viestiä muutoksesta vaikuttavasti sekä kokeilla ketterästi erilaisia toimintatapoja.
Me Metsähallituksella, Senaatti-konsernissa ja Helsingin kaupungilla työskentelevät muotoilijat olemme jo pidemmän aikaa tehneet töitä kestävyysmurroksen edistämiseksi. Olipa kyseessä kansalaisten vastuullista käyttäytymistä edistävien digipalvelujen kehittäminen, kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotaloussiirtymä, tai Helsingin hiilineutraaliustavoitteen käytännön toteutus, olemme muotoilijoina olleet niitä edistämässä.
”Kaikki muotoilijat voivat kehittää työtään kestävämpään suuntaan ja lisätä omalla aktiivisuudellaan vaikuttamisen mahdollisuuksiaan organisaatioissa.
Vuosisadan toimeksianto
Se, mikä meitä kirjoittajia huolestuttaa, on tarvittavan muutoksen laajuus ja nopeus suhteessa nykytilaan. Esimerkiksi vain alle puolet Ornamon työmarkkinakyselyn vastaajista ilmoitti, että heillä on työpaikalla asetetut tavoitteet tai ohjeistus vastuullisuustyöskentelylle.
Uskomme, että kaikki muotoilijat voivat kehittää työtään kestävämpään suuntaan ja lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksiaan organisaatioissaan omalla aktiivisuudellaan, toimialasta riippumatta. Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi keskustelulla yhteisistä tavoitteista, sekä kouluttautumalla tai ottamalla selvää ympäristövastuun eri teemoista.
Voimme olla ammattikuntana kärjessä näyttämässä suuntaa: haastetaan siis rohkeasti ja kunnianhimoisesti muotoilun tilaajia sekä omaa työyhteisöämme, rooliamme ja projektien työryhmiä! Vaikuttava vastuullisuustyö tehdään todeksi yhdessä.
Otetaan haltuun kestävyysmurros, joka on tämän vuosisadan tärkein ja haastavin muotoilutoimeksianto.
Ympäristömuotoilijat
Ympäristömuotoilijat on vuodesta 2021 toiminut vastuullisen muotoilun edistämiseen keskittyvä vertaisverkosto, jonka 12 jäsentä toimivat eri kaupunkien sekä valtion organisaatioissa. Jäsenet toimivat organisaatioissaan osana monialaisia asiantuntijayhteisöjä, monissa tapauksissa tiimiensä ainoina palvelumuotoilijoina. Verkosto sai alkunsa vuonna 2021 tarpeesta jakaa parhaita käytäntöjä ja tukea kestävyysmurrosta muotoilun keinoin, tavoitteena edistää kestävää toimintaa niin muotoilualalla kuin yhteiskunnassa.
Emma Berg kehittää taloyhtiöiden energianeuvontapalvelua Helsingin rakennusvalvonnassa, kun ei ole kuokkimassa porvoolaisen mummonmökkinsä pihalla. Edellisessä elämässään hän kehitti teollisesti tuotettua keramiikkaa pörssiyhtiössä.
Riikka Manninen toimii ympäristövastuun ja työympäristökehittämisen asiantuntijana Senaatti-konsernissa. Aiemmin hän kehitti entisen opinahjonsa Aalto-yliopiston kampusta vastaavissa tehtävissä. Riikka innostui korona-aikana lintuharrastuksesta ja suosittelee jokaiselle muotoilijalle ja suunnittelijalle sadan linnun haastetta.
Linda Vanni työskentelee palvelumuotoilijana digipalvelujen ja asiakaskokemuksen kehittämisen parissa Metsähallituksen Luontopalveluilla. Aiempaa kokemusta hänellä on mm. alue- ja palvelukehittämisen hankkeista ja opettamisesta. Vapaa-ajallaan Linda saa virtaa kulttuurista ja luonnosta esimerkiksi pyöräilyn ja talviuinnin parissa.