Tuoreen selvityksen mukaan julkinen taide on rakennuttajalle investointi, jonka kannattavuutta voi tarkastella erilaisin menetelmin

Julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia mm. asuntojen hinnanmuodostukseen on mahdollista mitata erilaisin maksuhalukkuuden menetelmin. Näillä menetelmillä julkisen taiteen taloudellisen arvon tarkastelua voidaan ulottaa suoria käyttöarvoja ja markkinahintoja laajemmalle. Tämä selviää kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta selvityksestä, jossa tunnistettiin aluerakentamisen yhteydessä hankittavan taiteen taloudellisia vaikutuksia ja osoitettiin keinoja niiden arvioimiseksi. 

Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Silti Suomessa taiteen talousvaikutuksia rakentamiseen ei tunneta vielä hyvin, sillä rakennusyhtiöissä taiteen käytön taloudellisten vaikutusten arviointia on pidetty vaikeana. Arviointimenetelmien kehittämiselle on nähty selvityksessä tarvetta. Tutkijoiden Sari Karttusen ja Oona Myllyntauksen tekemä tuore selvitys Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät tuo uutta tietoa julkisen taiteen talousvaikutuksista kiinteistö- ja rakentamisalalle sekä luovalle alalle.

Tutkijat uskovat, että selvityksessä esitellyt vaikutusten arviointikehikot ja taloudellisen arvottamisen menetelmät auttavat tunnistamaan ja todentamaan hyötyjä, joita taide voi tuottaa, kun sitä yhdistetään kaupunki- ja ympäristösuunnitteluun ja rakentamiseen.

Tämä on Ornamon taideasiantuntija Anna Rikkisen mukaan myönteinen uutinen taiteen rahoittajille ja tilaajille. Hän kannustaakin rakennusyhtiöitä ja kuntia pilotoimaan selvityksessä esiin nostettuja menetelmiä.

– Taiteen maksajiksi ovat yhä enemmän tulleet yksityiset tahot mm. kaava-alueiden taidetta koskevien määräysten sekä julkisen tilan yksityistämisen kautta, Rikkinen sanoo. Taiteen tilaaja ja rahoittaja voivat hyödyntää omissa laskelmissaan näiden eri menetelmien kautta esiin saatua tietoa, Rikkinen sanoo.

Rikkinen näkee selvityksen positiivisena uutisena kunnille erityisesti sen, että julkisen taiteen vaikutusten arviointia voisi hyödyntää jo osana julkisten taiteen periaatteita ja alueellisia taideohjelmia. Hän näkee paljon mahdollisuuksia myös kuntalaisten osallistamiseen, sillä esimerkiksi valintakoemenetelmässä voi samalla selvittää taidesuunnitelmien kannatusta asukkaiden keskuudessa.

– Taideohjelma on iso ja sitoutumista vaativa päätös kunnalta. Nämä laskelmat voisivat auttaa päättäjiä arvioimaan ja ennakoimaan taidehankkeita niiden vaikutusten kautta ja helpottaa siten päätöksentekoa, Rikkinen arvioi.

Vaikuttaako taide asuntojen hintaan, entä millaista taidetta asukkaat arvostavat ja mitä ihmiset ovat valmiita maksamaan julkisesta taiteesta?

Selvityksessä esitellään tarkemmin kolme maksuhalukkuuden menetelmää, joita on jo Suomen ulkopuolella hyödynnetty laskettaessa julkisen taiteen vaikutusta asuntojen ja kiinteistöjen hinnanmuodostukseen.
Näitä menetelmiä on käytetty esimerkiksi ympäristötaloustieteessä arvioitaessa viheralueiden läheisyyden vaikutusta asuntojen hintaan.

Nämä maksuhalukkuuden menetelmät ovat taloudellisen arvottamisen menetelmiä, jossa pyritään määrittelemään markkinoiden piiriin rajoittuvan taloudellisen vaikutuksen (economic impact) sijaan taloudellinen kokonaisarvo
(total economic value).  Kulttuurin alueella onkin suosittu jo jonkin aikaa ympäristötaloustieteessä käytettyjä taloudellisen arvottamisen menetelmiä, jotka koettavat tavoittaa nimenomaan markkinattomien hyödykkeiden tuottamia passiivisia käyttöarvoja.

1. Hedonisten hintojen menetelmä perustuu markkinahintoihin ja siihen mitä ihmiset ovat todella maksaneet asunnosta julkisen taiteen lähellä. Laskennassa hyödynnetään toteutuneita asuntokauppahintoja sekä tietoja asuntojen ominaisuuksista ja niiden ympäristöstä.

2. Valintakoemenetelmässä ihmisille esitetään kuvitteellisia mutta mahdollisia valintatilanteita, minkä avulla selvitetään heidän halukkuuttaan maksaa esim. asuinympäristön eri ominaisuuksista. Samalla voidaan selvittää mm. erilaisten taidesuunnitelmien kannatusta asukkaiden keskuudessa.

3. Ehdollisen arvottamisen menetelmässä voidaan selvittää kyselyn tai haastattelun avulla esimerkiksi sitä, paljonko ihmiset olisivat valmiita maksamaan siitä, että heidän asuntonsa läheisyyteen tulisi taidetta.

Näiden menetelmien avulla osoitetaan julkiselle taiteelle rahassa mitattava arvo muutoin kuin markkina-arvon avulla. Silloin ei lasketa suoraan julkisesta taiteesta kertynyttä rahallista arvoa, vaan lasketaan julkisen taiteen tuottamien markkinattomien hyötyjen kautta syntynyttä arvoa rahamääräisesti. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi julkisen taiteen olemassaoloarvo, perintöarvo ja optioarvo.

Selvityksen päätulokset: Maksuhalukkuuden menetelmät tuottavat tietoa tilaajalle

Tarvittaessa julkisen sektorin tilaaja ja rahoittaja voivat omissa kustannushyötylaskelmissaan hyödyntää taloudellisen arvottamisen menetelmien kautta esiin saatua tietoa. Tiivistäen kunnat voivat saada tiedon, kuinka paljon kuntalaiset tai asukkaat ovat halukkaita sijoittamaan julkiseen taiteeseen ja minkä vuoksi. Selvityksen päälöydös oli, että julkisen taiteen taloudellista arvoa tulee selvittää monimenetelmäisesti ja että markkinattomien hyötyjen ja passiivisen käyttöarvon käsitteet on tarpeen tuoda julkisen taiteen tarkasteluun. Teoriassa julkisen taiteen taloudellisen arvon tutkimuksessa tarvitaan pitkäjänteistä ja monitieteistä tutkimusta ja erilaisten menetelmien empiiristä pilotointia. Käytännössä julkisen taiteen vaikutusten arvioinnin ensimmäinen askel on sisällyttää ajatus vaikutusten arvioinnista ja ennakoinnista jo julkisen taiteen periaatteisiin ja alueellisiin taideohjelmiin.

Lisätiedot:

• Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät -selvitys (PDF)
  
• Tutkija Oona Myllyntaus kertoo selvityksestä lisää Julkisen taiteen prosessit 2 – webinaarissa 24.9. klo 13. Ilmoittaudu webinaariin
• Tutustu myös taiteen ratkaisumalleihimme Rakennetaan yhdessä -esitteessä (PDF)
• Tutustu tekemisiimme ja tilaa uutiskirje:  www.taidekayttoon.fi