Vastuullisuuspuheesta muotoilutekoihin
Muotoilulla on tärkeä rooli, kun yritykset muokkaavat toimintansa tulevaisuutta kestäviksi. Esittelemme neljä erilaista tapaa yhdistää muotoilu ja vastuullisuus liiketoiminnaksi.
Kuvat: Vesa Tyni
Suunnittelutoimisto Fyra tarjoaa vastuullisempia vaihtoehtoja tilasuunnitteluun
Helsinkiläinen julkitilojen suunnitteluun keskittyvä suunnittelutoimisto Fyra päätti vuodenvaihteessa sukeltaa syvälle ympäristövastuuseen. Yritys palkkasi tiimiinsä kestävän kehityksen koordinaattoriksi Sisko Anttalaisen. Tämän tehtävänä on selvittää, miten tilasuunnittelua voi tehdä vastuullisemmin erityisesti ympäristön näkökulmasta.
”Vastuullisuus on ollut pitkään osa strategiaamme. Termejä ja sertifikaatteja on kuitenkin niin paljon, ettei vastuullisinta toimintatapaa ole aina helppo määrittää”, Fyran toimitusjohtaja Hanna Neuvo sanoo.
Vaikka asiakkaiden toiveet ja toimittajien tarjonta asettavat raamit vastuullisuustyölle, tarkoituksenmukaisilla ja pitkäikäisillä valinnoilla on suuri merkitys. ”Se, millaisia suunnitteluratkaisuja uudistettavaan tilaan tehdään, vaikuttaa koko projektin hiilijalanjälkeen. Se luo myös vastuuta”, Neuvo sanoo.
Fyralle vastuullisuus on ennen kaikkea tulevaisuudesta huolehtimista ja siihen varautumista. Neuvon mukaan lineaariseen talouteen perustuva toimiala muuttuu vääjäämättä, kun vaatimukset ylikulutuksen vähentämisestä kasvavat. Hän toivoo, että 2–3 vuoden päästä vastuullinen suunnittelu on alalla itsestään selvää ja ympäristövaikutukset huomioidaan jokaisessa projektissa. Vähähiiliseen kiertotalouteen siirtyminen vaatii ennen kaikkea hyvää yhteistyötä.
”Kaikkien on kannettava vastuuta kestävästä kehityksestä. Muutos vaatii toimia, mutta tarjoaa myös bisnesmahdollisuuksia edelläkävijöille.”
Ritva Falla suunnittelee hidasta muotia
Vuosikymmeniä vaatesuunnittelijana toiminut Ritva Falla otti hypyn tuntemat – tomaan, kun hän jäi pois nimeään kantavasta yrityksestä vuonna 2019. ”Kyllästyin rooliini suunnittelukoneena ja vaateteollisuuden toimintaan – logiikkaan, jossa tungetaan jatkuvasti uutta tavaraa ostettavaksi”, Falla kertoo.
Mietintätauon jälkeen Falla päätti hyödyntää kokemustaan muotialan uudistamiseen. Näin syntyi Kuusama, hitaan muodin vaatebrändi. Toiminnan tavoitteena ei ole mahdollisimman suuri tuotto, vaan muotimaailman muuttaminen.
Kuusamassa Falla huomioi koko vaatteen elin – kaaren raaka-aineesta kierrätykseen. Yritys ostaa materiaalit lähialueilta ja suunnittelee tuotteet helposti huollettaviksi. Falla kannustaa myös jälleenmyyjiä ostamaan takaisin käytetyt Kuusaman vaatteet ja myymään ne eteenpäin tai huolehtimaan kierrätyksestä.
”Kyllästyin roolini suunnittelukoneena.”
Kahden julkaistun malliston jälkeen Falla on oppi – nut paljon. ”Vastuullisissa vaatteissa suunnittelutyö on erilaista. Aloitan aina materiaaleista, en malleista tai trendeistä.”
Kuusama kiinnostaa varsinkin nuoria asiakkaita, mutta halpatuotannon luoma hintakilpailu hidastaa myyntiä. Materiaalien hankinta, suunnittelu ja hinnoittelu ovat tasapainottelua periaatteiden ja kysynnän välillä.
Tästä huolimatta Falla uskoo Kuusamaan ja muotimaailman muutokseen. Seuraavaksi hän aikoo tehdä yhteistyötä suomalaisten, kestävää mate – riaalia valmistajien tuottajien kanssa ja suunnata kansainvälisille markkinoille. Falla tavoittelee kasvua kioskista konserniksi.
”Vastuullinen muoti tarjoaa suomalaiselle vaatete – ollisuudelle uuden mahdollisuuden. Suomalaista luontoa voidaan viedä maailmalle esimerkiksi biokuidusta valmistettujen vaatteiden muodossa”, Falla visioi.
Palvelumuotoilija perehtyy kiertotalousajatteluun
Johanna Laurinen on palvelumuotoilija, jonka tehtävänä on kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa. Laurinen perusti oman Businessworksyrityksensä muutettuaan takaisin kotikaupunkiinsa Ouluun.
Asiakkaiden strategiaa mietittäessään Laurinen törmää yhä useammin kysymykseen siitä, miten toiminta voi tulevaisuudessa sopeutua vastuullisuusvaatimuksiin. Tähän ratkaisuna on kiertotalousmuotoilu, jossa loppukäyttäjän lisäksi huomioon otetaan maapallon kantokyky.
Hyvä esimerkki kiertotalousmuotoilusta on Laurisen yhteistyöprojekti energian ja infrastruktuurin parissa työskentelevän suunnittelu-, insinööri- ja konsultointiyrityksen AFRY:n kanssa. He kehittivät yhdessä kiertotalouspalvelun, jonka avulla AFRY voi hyödyntää monipuolista osaamistaan tukeakseen asiakkaitaan kiertotalouteen siirtymisessä.
”Me tarvitsemme vastuullisia ratkaisuja, ja moni yritys tarjoaakin niitä. Viime kädessä valinta on kuitenkin aina kuluttajalla, eikä toimintatapoja ole helppoa muuttaa”, Laurinen sanoo.
Palvelumuotoilun avulla Laurinen pyrkii projekteissaan ymmärtämään, miksi ihmiset tekevät tiettyjä valintoja. Tätä ymmärrystä tarvitaan myös, kun kuluttajien ja asiakkaiden toimintaa halutaan ohjata kestävämpään suuntaan. ”Toivon, että jokainen näkisi itsensä kuluttajan sijaan kierrättäjänä”, hän sanoo.
AFRY on hyvä esimerkki organisaatiosta, jossa ympäristövastuu on läsnä kaikessa tekemisessä.
”Työskentelin aiemmin OP:ssa digitalisaation parissa. Mielestäni vastuullisuusloikassa ja digiloikassa on paljon samaa. Kestävä kehitys ei ole vain yhden osaston asia, vaan se tulee läpäisemään koko organisaation ja yhteiskunnan.”
”Kestävä kehitys ei ole vain yhden osaston asia, vaan se tulee läpäisemään koko organisaation ja yhteiskunnan.”
Muotoilujohtaja ennakoi tulevaisuuden tarpeita rakennusalalla
Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristövaikutukset ovat valtavat, sillä se kuluttaa jopa puolet kaikista maailmassa käytetyistä raaka-aineista. Vahanen-yhtiöiden muotoilujohtaja Katja Soini kertoo, että hänelle rakennusalalla toi minen on jo itsessään vastuullisuusteko: ”Tällä alalla volyymit ovat niin valtavia, että omalla toiminnalla voi todella vaikuttaa ympäristöön.”
Vahanen-yhtiöt tarjoaa asiantuntijapalveluita rakennusten koko elinkaarelle, aina suunnittelusta mahdolliseen kunnostamiseen tai purkuun. Ekologi – set rakennusmateriaalit ovat vain osa työtä. Lisäksi rakennuksen tulevat käyttökohteet tulee ottaa huomioon, jotta rakennus on muokattavissa, eikä aina tarvitse rakentaa uutta. Välillä työssä vaaditaan kristallipalloon katsomista, sillä ihmisten arki ja tarpeet muuttuvat rakennusten elinaikana.
”Viisainta resurssien käyttöä on rakentaa rakennuksia, joita ihmiset oikeasti hyödyntävät nyt ja jatkossa. Tähän tarvitaan käyttäjän kenkiin asettumista, jonka me muotoilijat osaamme”, Soini sanoo.
Soini kehittää työssään Vahasen vastuullisuuspalveluita. ”Vaikka ilmastonmuutoksesta puhuttiin jo viime vuosituhannella, rakennusalalla vastuullisuus – keskusteluun on todella herätty kuluneen vuoden aikana. Hiilineutraaliuden lisäksi myös luonnon monimuotoisuuden suojelu puhuttaa.”
Vaatimuksia vastuullisuuteen tulee nyt sijoittajilta, ministeriöiltä ja EU:sta. Palveluja ja ratkaisuja resurssien kuluttamisen vähentämiseksi tarvitaan juuri nyt. Muotoilulla on tärkeä rooli siltojen rakentamiseksi eri alojen asiantuntijoiden välillä.
”Rakennusalalla vastuullisuuskeskusteluun on todella herätty kuluneen vuoden aikana.”
Kestävyysraportointi vaikuttaa muotoilijoiden työpöydällä
Muotoilumissiona kestävä yhteiskunta
