Harjoittelubarometri 2024
Korkeakouluharjoittelu tukee urakehitystä. Lue, mitkä ovat opiskelijoiden kokemukset harjoittelusta.
Harjoittelu tarjoaa opiskelijoille arvokkaita käytännön taitoja, työelämävalmiuksia ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Lisäksi se auttaa selkeyttämään urasuunnitelmia ja kehittämään ammatti-identiteettiä, mikä tekee harjoittelusta tärkeän osan ammattilaiseksi kehittymistä.
Harjoittelupaikan saaminen on entistä haastavampaa
65 % opiskelijoista kokee harjoittelupaikan löytämisen melko vaikeaksi tai vaikeaksi. Tämä ongelma korostuu tiukassa taloustilanteessa, joka on rajoittanut myös yritysten mahdollisuuksia ottaa harjoittelijoita. Korkeakoulujen nostaessa opiskelijamääriä, myös kilpailu alan harjoittelupaikoista kovenee. Nykypäivänä moni tuleva muotoilija valmistuukin ilman alan työkokemusta ja haasteet vaikuttavat erityisesti opiskelijoihin, joilla ei ole valmiita kontakteja alalle.
Moni vastaaja korostikin olevansa etuoikeutettu löytäessään harjoittelupaikan, sillä läheskään kaikki opiskelijat eivät ylipäätään löydä harjoittelupaikkaa omalta alaltaan. Harjoittelupaikan puuttuminen voi hidastaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden valmistumista, joilla harjoittelu kuuluu pakollisena osana opintoihin. Opiskelijat kaipaavat enemmän ohjausta ja tukea harjoittelupaikkojen löytämisessä sekä selkeämpää tiedottamista harjoittelun suorittamiseen liittyvistä käytännöistä. Korkeakoulujen yhteistyö yritysten kanssa voisi parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia saada harjoittelupaikka.
Palkallisten harjoitteluiden osuus nousussa
Palkallisten harjoitteluiden määrä on noussut, mutta palkattomuus on edelleen yleistä erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2024 palkallisia harjoitteluja oli 57 %, mikä on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2021. Palkallisuus edistää opiskelijoiden taloudellista turvaa, motivaatiota ja oppimista. Palkallisten harjoitteluiden lisääminen on olennainen tavoite opiskelijoiden tasa-arvon ja alan arvostuksen parantamiseksi.
Vuonna 2024 muotoilualan harjoittelijan keskipalkka oli 1990 euroa ja mediaani 1935 euroa kuukaudessa, mikä on noin 30 % enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.
Perehdytyksen ja palautteen antamisessa kehitettävää
Harjoittelupaikoissa noudatettiin pääsääntöisesti hyviä työelämäkäytäntöjä. Aiempien vuosien kokemuksiin verraten positiivista kehitystä nähtiin erityisesti opiskelijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien kommunikoinnissa työnantajan taholta, vaikka sillä osa-alueella onkin edelleen kehitettävää. Lisäksi lähes kaikki vastaajat olivat sopineet harjoittelusta kirjallisesti. Kuitenkin vain 67 % vastaajista sai työtodistuksen harjoittelujaksosta.
Vaikka moni koki harjoittelupaikkansa tarjoavan hyvän ympäristön oppimiselle, palautteen ja ohjauksen laadussa nähtiin yhä puutteita. Sen sijaa työilmapiiri sekä itse työtehtävät ja työkokemus arvioitiin hyväksi. Parhaaksi vastaajat arvioivat harjoittelussa oppimien työtehtävien hyödyllisyyden omalle uralle.
Kyselyssä nousi esiin, että työnantajat hyötyisivät yhtenäisistä ohjeistuksista siitä, miten harjoittelija tulisi ottaa vastaan työpaikalla. Tämä voisi parantaa harjoittelijoiden jaksamista ja harjoittelun vaikuttavuutta.
Selvityksestä
Ornamon loppusyksystä 2024 toteuttama harjoittelubarometri kartoittaa harjoittelukäytäntöjä kotimaisissa korkeakouluissa muotoilun alalla. Kysely suoritettiin ensimmäisen kerran vuonna 2018. Kysely toteutettiin suomeksi ja englanniksi ja se oli suunnattu harjoittelun jo suorittaneille muotoilualan opiskelijoille.
Aineisto koottiin verkkokyselyllä marraskuussa 2024. Vastauksia saatiin yhteensä 67 muotoilualan korkeakouluopiskelijalta. Kysely rajattiin koskemaan vuonna 2021 tai sen jälkeen korkeakouluharjoittelun suorittaneita. Vastauksia saatiin lähes kaikista muotoilun koulutusta tarjoavista korkeakouluista: kahdesta yliopistosta ja kuudesta ammattikorkeakoulusta.
Vastaajista 84 % opiskelee ammattikorkeakoulussa, kun taas 16 % on yliopisto-opiskelijoita ja suurin osa on aloittanut opintonsa ennen vuotta 2021 (69 %). Ennen vuotta 2018 opintonsa aloittaneita on vain 6 %, ja vuoden 2024 aloitusvuoden opiskelijoita oli vähiten (1 %).
Vastaajista 75 % on naisia, 19 % miehiä, 4 % määrittelee itsensä muuksi, ja 1 % ei halua kertoa sukupuoltaan. Suurin osa vastaajista on iältään alle 30-vuotiaita (53 %). Kyselyn vastaajajoukko onkin vahvasti naisvaltainen ja koostuu pääasiassa nuorista ammattikorkeakouluopiskelijoista, mikä vastaa yleisesti muotoilualan opiskelijoista saatavaa tilastollista kokonaiskuvaa.
Kyselyyn saatiin vastauksia lähes kaikista muotoilun koulutusta tarjoavista korkeakouluista. Eniten kyselyyn vastasi opiskelijoita seuraavilta opiskelualoilta: muotoilu (39 %), sisustusarkkitehtuuri (19 %), palvelumuotoilu (13 %) ja teollinen muotoilu (10 %).
