Immateriaalioikeudet

Eri aineettomia oikeuksia säätelevät lait suhtautuvat eri tavoin aineettomien oikeuksien siirtymiseen työsuhteessa. Aineettomat oikeudet syntyvät aina tekijälleen, mutta työoikeus lähtee siitä lähtökohdasta, että työn tulokset kuuluvat työnantajalle. Asiasta ei juurikaan löydy säädöksiä, vaan oikeustilanne riippuu pitkälti osapuolten välisestä sopimuksesta. Suositeltavaa on sopia jo työsopimuksessa työsuhteessa luotujen teosten tekijänoikeuksien siirtymisestä ja niiden laajuudesta.

Kun muotoilun liiketoiminta siirtyy tuotemuotoilusta palveluliiketoimintaan, aineettomat oikeudet muuttavat muotoaan ja ne ovat keskeinen osa oman luovan työn hallintaa. Aineettoman arvon luonti on muotoilijan perustehtäviä, ja asianmukaisen korvauksen saaminen edellyttää paitsi oman työn dokumentointia myös IPR-strategian tekemistä.

Asiakaslähtöisestä ajattelusta on tullut yrityksille elinehto. Aineetonta arvonluontia tarvitaan sekä tuote- ja palvelukehitykseen start upeissa että vakiintuneissa yrityksissä. Arvonluonnin perusta on siirtynyt materiaalisten tuotteiden määrän lisäyksestä kohti aineettoman lisäarvon tuottamista. Yhä suurempi osa tuotteen arvosta liittyy sen brändiarvoon, käytettävyyteen, tuotteeseen liittyviin palveluihin sekä muuhun immateriaaliseen arvonluontiin. 

Tekijänoikeus suojaa luovan toiminnan tuloksena syntyneitä teoksia. Saadakseen teossuojaa tulee teoksen ylittää teoskynnys. Tällaisen työn tulee olla niin omaperäinen, ettei kukaan muu, joka olisi samaan työhön ryhtynyt olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Tekijänoikeus suojaa eri teostyyppejä, esim. valokuvia, maalauksia ja kirjoja.

Teoskynnys vaihtelee eri teosmuotojen välillä. Kirjalliset teokset saavat tekijänoikeussuojaa verrattain helposti, kun taas Suomessa muotoilun teoskynnys on perinteisesti ollut korkea. Suojaa eivät saa ratkaisut, jotka juontuvat tuotteen käyttötarkoituksesta, kuten tuolin jalat. Tuotteen sellainen muotoilu, joka ei johdu suoraan sen käyttötarkoituksesta voi kuitenkin ylittää teoskynnyksen. Tällaiseksi muotoiluksi luetaan esimerkiksi Aalto-maljakon aaltomaiset muodot, jotka eivät johdu tuotteen käyttötarkoituksesta.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen syntyessä eikä se vaadi mitään rekisteröintitoimenpiteitä, julkistusta tai copyright-merkkiä. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tekijänoikeus on niin sanotusti muodon suojaa.

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmenemismuotoa, mutta ei siinä ilmenevää ideaa, teemaa, ajatuksia tai tietoja.

Tekijänoikeus jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan oikeutta teoskappaleiden valmistamiseen sekä teoksen yleisön saataville saattamiseen. Tekijä voi luovuttaa taloudellisia oikeuksiaan kokonaan tai osittain. Taloudellisia oikeuksia hyödynnetään kun teoksesta otetaan kopioita, teos tai sen kopioita myydään tai käytetään muutoin. Kopiointia on esimerkiksi printtikuvioiden tekeminen taiteellisesta teoksesta ja niiden myyminen. Tällaiseen tarvitaan alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan lupa. Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus, respektio-oikeus ja luoksepääsyoikeus. Näistä tunnetuin on isyysoikeus, joka takaa tekijälle oikeuden tulla mainituksi teoksen käytön yhteydessä niin kuin hyvä tapa vaatii. Moraaliset oikeudet ovat luovuttamattomia eli tekijä ei voi luopua niistä kuin hyvin rajatuissa tilanteissa.

Kuvasto ry on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö. Liittyminen ja lisätiedot kuvataiteilijoiden tekijänoikeuksista löytyy Kuvaston verkkosivuilta.

Oman luovan työn hyödyntäminen yksinoikeudella vaatii pääosin rekisteröintiä.
Muotoilun kannalta merkittävimmät teollisoikeudet ovat mallioikeus, tavaramerkki, hyödyllisyysmalli ja patentti. Mallioikeus suojaa esineiden ja muiden objektien muotoa, tavaramerkki voi suojata yritysten tavaroiden ja palveluiden erilaisia tunnuksia, ja hyödyllisyysmalli sekä patentti keksintöjä.

Suomessa oikeudet rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa. PRH:n rekisteröinnin jälkeen rekisteröijä saa yksinoikeuden teollisoikeuteen. Suojan kohde, kesto ja laajuus riippuu teollisoikeudesta ja rekisteröinnin halutusta laajuudesta. Lue lisää PRH:n sivuilta.

Yksinoikeuden hyödyt

• Mahdollistaa oikeuksien lisensoinnin korvausta vastaan eri yhteistyökumppaneille. Esimerkiksi valmistava yritys voi saada oikeuden valmistaa, myydä ja markkinoida malliin perustuvia tuotteita
• Antaa yksinoikeuden kieltää jäljittelevien tuotteiden käyttö
• Yksinoikeus on aineetonta pääomaa: se mahdollistaa yrityksn arvonnousun ja rahoituksen kannalta yksinoikeus

IPR-strategiassa on kyse aineettomiin oikeuksiin liittyvästä yritystoiminnan suunnittelusta. Sen keskeisenä tavoitteena on hahmottaa suojan tarpeessa olevat yritystoiminnan elementit ja sopivat suojatoimet juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin, tavoitteisiin ja resursseihin nähden. Strategiointi tehdään ennen kaikkea siksi, jotta kyetään ajoissa minimoimaan liiketoiminnan riskejä. Jonkinnäköisen IPR-strategian laatiminen on suositeltava toimenpide kaikille luovan alan yrityksille jo yrityksen alkuvaiheesta alkaen. Laadinnassa kannattaa hyödyntää luotettavia lähteitä sekä asiantuntijan apua.

Muotoiluyrityksen suojaaminen aineettomien oikeuksien (IPR) avulla on usein viisas investointi, sillä aineeton omaisuus, kuten yrityksen tuotteet, keksinnöt, mallit, kuvat, ideat ja palvelukonseptit saattavat olla alttiita luvattomalle hyödyntämiselle. Myös yhteistyökumppanit, kuten valmistajayritykset ja rahoittajat voivat olla erittäin tarkkoja siitä, onko yrityksen IPR-suojaus määritelty.

Suojan laajuus kannattaa määritellä tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti: rekisteröitävät aineettomat oikeudet, kuten mallioikeudet ja tavaramerkit, maksavat sitä enemmän, mitä laaja alaisempaa suojaa haetaan. Joissakin tapauksissa myös salassapito saattaa olla IPR-suojaa parempi suojakeino. Juuri tätä kaikkea IPR-strategiointi on: yrityksen aineettoman omaisuuden suojatarpeiden kartoittamista ja räätälöintiä kyseisen yrityksen tarpeisiin sopivaksi.

Salassapitosopimus tai salassapitoehdot jonkin muun sopimuksen osana ovat hyviä keinoja suojata esimerkiksi ideoita ja muita luvattomalle hyödyntämiselle alttiita yritystoiminnan elementtejä, esimerkiksi tilanteessa, jossa on tarve neuvotella yhteistyöstä yksittäisen yrityksen kanssa ja esitellä malleja, mutta oikeuksien rekisteröintiä ei ole vielä tehty tai neuvottelun kohteita ei voida suojata aineettomin oikeuksin (esim. ideat).

Myös muut lakisääteiset ja sopimusperustaiset suojamuodot tarjoavat mahdollisuuksia suojaamiseen:

Muut yleiset yritystoiminnan yksinoikeusrekisteröinnit ovat tärkeä lisä yrityksen suojaa ja ne kannattaakin käytännössä aina rekisteröidä jo toiminnan alussa. Ennen kaikkea huomionarvoisia liiketoiminnan kannalta ovat yrityksen Internet-sivujen verkkotunnus ja yrityksen toiminimen suoja. Toiminimen suojaa ei pidä sekoittaa yleiskielen termiin ”toiminimiyritys”, jota käytetään yksityisestä elinkeinonharjoittajasta. Juridisesti toiminimi tarkoittaa rekisteröityä yksinoikeutta yrityksen nimeen, oli sitten kyse yksityisestä elinkeinonharjoittajasta tai vaikkapa osakeyhtiöstä.

Sopimatonta elinkeinomenettelyä ja liikesalaisuuksia koskeva lainsäädäntö voi antaa jälkikäteen suojaa monenlaista menettelyä vastaan: yritys tai henkilö voi yrittää saada loukkaavan toiminnan kiellettyä, vaikka IPR-suoja olisikin syystä tai toisesta poissuljettu. Ei ole yleisesti ottaen kuitenkaan suositeltavaa pitää näihin lakeihin turvautumista ensisijaisena suojautumisstrategiana. Ajoissa hankittu IPR-suoja ja selkeät sopimukset sopimuskumppanien kanssa, eli proaktiiviset toimet, ovat useimmiten viisain ratkaisu.

Mallisuoja on teollisoikeus, jonka voimassaolo yksinoikeutena pääsääntöisesti vaatii rekisteröintiä. Suojaa voivat saada mallit, jotka ovat uusia ja yksilöllisiä. Rekisteröinti tehdään Suomessa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta. PRH tutkii, voidaanko rekisteröinti myöntää. Lue lisää rekisteröinnin hakemisesta (prh.fi)

Rekisteröinnin maantieteellisen laajuuden, kuin myös suojattavat tuoteluokat (esim. huonekalut, vaatteet), voit valita itse PRH:n hakemuksessa. Lähtökohtaisesti mitä laajempi rekisteröinti, sitä korkeampi hinta. Tästäkin syystä kannattaa huolellisesti etukäteen hahmotella, mikä on sopiva suojan laajuus yrityksen käyttötarpeiden kannalta. Lisätietoja

Huomaathan, että PRH ei tarjoa ennakkotutkimuspalveluita ulkomailla voimassaolevan suojan osalta malleille. Voit kuitenkin itse tutkia ennakkoon, löytyykö kyseisen maan mallioikeusrekistereistä vastaavia malleja entuudestaan, tai käyttää apuna yksityistä alan asiantuntijatoimistoa. Lue lisää miten malleja voi tutkia ennakkoon (prh.fi)

Yrityksen aineettoman omaisuuden suojatarpeiden arviointi ja arvion mukaiset harkitut toimenpiteet mahdollisimman aikaisesta vaiheesta alkaen ovat käytännössä aina suositeltavia ratkaisuja. Rekisteröitäviä aineettomia oikeuksia voi olla tarpeen rekisteröidä jo yritystoiminnan alusta alkaen, uutta suojan tarpeessa olevaa omaisuutta voi ilmaantua yritystoiminnan kehittyessä joskus nopeasti lisää ja suoja-asioiden selvittämisessä, mieluiten asiantuntijan avustuksella, on oma työnsarkansa. Tästä kaikesta koituu yritykselle kuluja, vaikka kyse olisi kuinka järkevästä investoinnista. Millä yritystoimintansa alkuvaiheissa oleva luovan alan yrittäjä voi taklata tätä haastetta?

Ensinnäkin, kaikkea ei tarvitse suojata. Järkevällä IPR-strategioinnilla pystytään määrittelemään paitsi yrityksen tarpeisiin, myös sen budjettiin sopivia harkittuja suojaratkaisuja.

Toiseksi, yritys voi saada alkuvaiheen kustannuksiin rahoitusta eri lähteistä. Olethan tietoinen seuraavista mahdollisuuksista:

ELY-keskukset myöntävät yritystoiminnan kehittämiseen muun muassa yrityksen kehittämistukea ja maaseudulla sijaitsevien yritysten osalta lisäksi maaseudun yritysrahoitusta. Lue lisää yritysrahoituksesta (ely-keskus.fi)

Finnvera myöntää yrittäjälainaa yhtiömuotoisille yrityksille (esim. Oy, Ky). Lue lisää yrittäjälainasta (finnvera.fi)

Business Finland tarjoaa mm. innovaatioseteli -nimistä rahoitusta, joka on arvoltaan 5 000€ (+alv), ja voidaan käyttää juuri mm. IPR-suojan selvityskustannuksiin. Yrityksen täytyy olla yhtiömuotoinen ja sillä tulee olla uskottavia kansainvälistymissuunnitelmia. Lisätietoa innovaatiosetelistä

Lisäksi yksityisillä rahoitusyhtiöillä on tarjolla lukuisia yritysrahoitusvaihtoehtoja, vaihtelevin ehdoin, pankkirahoituksesta pääomasijoituksiin ja joukkorahoitukseen. Ehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti, sillä esimerkiksi pääomasijoittajien toimintalogiikka ja suhtautuminen riskiin on usein olennaisesti erilainen kuin vaikkapa pankeilla.

Monella rahoitusta tarjoavalla toimijalla, kuin myös monella luovan alan toimialajärjestöllä, on lisäksi tarjolla rahoitusneuvontaa, mikä kannattaa hyödyntää sopivaa rahoitusvaihtoehtoa pohdittaessa.

Kolmanneksi kulujen jakamisesta tai kompensoimisesta voidaan neuvotella myös yhteistyöyritysten kanssa. Esimerkiksi muotoiluyrityksen malleja kaupallistavat valmistaja-myyjäyritykset hyötyvät yleensä suojaamisesta käytännössä yhtäläisesti itsekin, vaikka mallioikeus rekisteröitäisiin muotoilijan nimiin: tehokkaan suojan ansiosta oikeudenloukkaus on mahdollista estää tehokkaasti ja kaikki hyötyvät. On syytä muutoinkin sopia yhteistyösopimuksessa tarkasti ja kohtuuttomuuksia vältellen siitä, minkä laajuisen käyttöoikeuden luovan yrityksen yhteistyökumppani saa teollisoikeuksien hyödyntämiseen.